Aappo. Teidän armonne, minun täytyy tunnustaa. — — —
Anni. Mitä! Vieläkö lisää tunnustuksia. —- — — Huuda vain Annia.
Aappo. Minun täytyy tunnustaa, että puettuna teidän armonne enoksi olen — — —
Anni. Mitä?
Aappo. Olen ajanut pois hänet. — —
Anni. Ajanut pois Annin, uskollisimman kaikista kamarineideistä, joka oli enemmän ystävättäreni kuin palvelijani, joka kunniallisuudessa ja kunnioitettavassa esiintymisessä voi kilpailla sävyisimmänkin emännän kanssa. —
Aappo. Kuulen kaikesta, ettei teidän armonne tunne häntä oikein.
Auni. Mitä! Enkö tunne häntä?
Aappo. Ette, hän ei ole ensinkään sellainen kuin teidän armonne luulee.
Anni. Luuletteko sitten etten voi mitään huomata?