Kutk' olivat nuo? Joskus muistelen
Ma kuuleheni äänen käheän,
Min päästi toinen; vaikka silloin ei
Näin hätähuudolta se kuulunut.
Doeg.
Yö-kulkijat kutk' olleet lienevät.
(Itsekseen).
En ihmettele, että muistelet
Sä vielä ääntä korpin käheää,
Jonk' ennen kuulla hetkellä sait sillä,
Joll' alkoi sulle lankeemukses aika.
(Kovaa).
Varoillasi nyt ollos, kuningas,
Jo saavutimme paikan määrätyn.
Saul.
Jos niin on, tehtäväsi kohta tee.
Doeg (astuu luolan ovelle ja kolkuttaa).
Nimessä Astharothin, Dagonin
Ja Baalin mulle ovi avaja.
(Luola aukenee, jossa nähdään himmeässä valossa kaikellaisia noidan kapineita).
Noita.
Oletko Doeg? Kutka lienevät
Nuo kaksi kanssas? Ethän pauloihin
Sa sieluani aikone vaan saattaa?
Kun kyllä tiedät, kuinka menetellyt
Saul meikäläisten kanss' on, kuinka hän
Hävittänyt on noidat, velhot maasta,
Miks' saatat tänne tuntemattomia,
Todistamahan mua vastahan?