"Ikäänkuin en tietäisi sitä yhtä hyvin kun sinäkin?" nauraa Indra. "Mutta kiiruhda nyt kuubalaisen sankarisi luo." Sen jälkeen lisää hän kevyesti: "Ehkä en olisikaan ollut yhtä jalomielinen eilen."
Espanjalainen, joka on seisonut ja tupakoinut, ei ole paljoa kuullut siitä, mitä nurkan toisella puolella on sanottu, mutta Indran tullessa takaisin hänen luoksensa loistavat hänen silmänsä kuin opaalit, ja tyttö punehtuu kasvoiltaan ja ihmettelee: "Liekö hän kuullut ajattelemattomat sanani? Saattaisinpa purra kieleni poikki, kun tulin ne sanoneeksi."
Mutta Estrabonin käytöstapa saa pian hänet ujostelemattomaksi taas, ja he istuvat ja puhelevat kahden kesken, sillä Vanstone ja Granite ovat vielä ruokasalissa, Rex on kävellyt matkoihinsa, ja Gertie toimii sairaanhoitajattarena. Silloin saa nuoressa naisessa, joka on tottunut ihailuun ja nyt on ollut sen puutteessa tällä saarella, Eevan-luonto ylivallan, ja Indra Vanstone tekeytyy niin miellyttäväksi ja hurmaavaksi, että jokainen hänen virkkamansa iloinen sana ja jokainen hänen Estrabon Balascolle heittämänsä veitikkamainen katse saa tämän sydämen kovemmin sykkimään.
Niin kuluu troopillinen ehtoo nuoren miehen luullessa olevansa taivaassa ja nuoren naisen tietäessä olevansa maan päällä. Ja laulettuaan don Estrabonille pari espanjalaista rakkauslaulua, joita esittäessään hän on säestänyt itseään gitarrilla ja ollut niin lumoavan keimailevainen, että, jos vaan se olisi kestänyt vielä pari minuuttia, hidalgo olisi aivan päänsä kadottanut ja virkkanut sanoja, mitkä olisivat äkkiä hänen romaanistaan lopun tehneet, sanoo Indra Vanstone kavaljeerilleen hyvää yötä ja sipsuttaa ylös huoneeseensa, sanoen itsekseen: "Espanjalainen on hyvin hauska, ja minulla on ollut miellyttävä ilta."
Niin sytyttää hän ajattelemattomasti kiihkon, jonka hän on huomaava hyvin vaikeaksi sammuttaa, sillä hän on Espanjalaisen ihailijansa sydämessä herättänyt ensi luokan etelämaisen intohimon, sen laatuisen, joka saa sen omaajan tekemään sangen eriskummallisia asioita, jos se tulee hyljätyksi tai jää ilman vastausta.
Nuoren naisen parhaillaan kömpiessä valkeaan sänkyynsä, istuu sanottu herra alhaalla verannalla ja rakentaa ruusunpunasia ilmalinnoja ja mutisee itsekseen nämät sanat, jotka panisivat tytön kauhistumaan, jos hän ne kuulisi: "Indra, mi querida, sinun kauneutesi ja rakkautesi pitää kuulua yksin minulle eikä kellekään muulle miehelle maan päällä — sen vannon minä, Estrabon Balasco, tässä itselleni pyhästi ja kalliisti!"
Seitsemäs luku.
"Minä tahdon pitkän hameen."
Seuraavana aamuna tulee miss Indra aamiaiselle ihanana kuin kasteinen ruusunnuppu, ja alkaa taas leikkiä tulen kanssa — ihan viattomasti, ehkä tietämättänsä ja aivan varmaan aavistamatta, miten pahoin hän on polttava sormensa don Balascon sydämen espanjalaisessa tulipalossa.
Tämä herra on selvästi vartonut hänen tuloansa, sillä muut kaikki ovat aamuateriansa päättäneet ja menneet tiehensä, mutta Espanjalainen istuu jäljellä hyljättyänsä sekä mr Vanstonen kutsumuksen tulla mukaan tarkastamaan hänen ananaasejansa, että Rexin esityksen biljaardierästä.