"Souda, souda poika!…" Niin, Bergljot … siinä hän ei menetellyt, niinkuin olisi pitänyt. Mutta … se oli Taraldin syy…
Silloin vene pysähtyi; poika veti airot ylös. Pappi säpsähti. "Mitä nyt!" hän sanoi.
Poika nousi seisaalleen ja otti askeleen lähemmäksi. "Oletko valmis kuolemaan, pappi?" hän kysyi.
Pappi vetäytyi taaksepäin ja katsoi kauhistuen poikaan.
"Oletko järjeltäsi!" sai hän änkytetyksi. — "Oletko valmis kuolemaan?" kysyi poika taaskin ja tarttui kovalla kouralla papin niskaan.
Pappi painui kokoon, kuin kinnas hänen kourauksestaan: "En", vaikeroitsi hän tukahutetulla äänellä.
"Sitten saat kuolla valmistumattomana", sanoi poika ja kohotti häntä ylös.
Pappi kyyristyi veneen reunaan, riippuen siinä vedon tapaisesti kiini: "Muista, että minä olen pappi", rukoili hän; "suuri synti on tappaa pappia!"
"Lörpötteletkö sinäkin synnistä", kähisi poika ja raasteli pappia niin että vene kiikkui.
"Muista herraamme, muista herraamme!" uikutti pappi.