— Sentähden, että veljenpoikaani pidettiin soveliaampana.
— Eikö senvuoksi, että hänen bosnialaisen majesteettinsa persoonallinen luonne ei ole kaikkein kauniimpia?
— Ei. Valitettavasti on tavallisesti mahdotonta ottaa persoonallista luonnetta huomioon, kun on kysymys ruhtinaallisista avioliitoista.
— Siis Bosnian kuninkaalla, jos Anna-prinsessan avioliitto veljenpoikanne kanssa jostakin syystä menisi myttyyn, saattaisi olla hyvät toiveet sillä taholla?
— Olisi varmaan. Asian valtiollinen puoli olisi täysin tyydyttävä.
— Kiitos, sanoi Racksole. Saatan lyödä vetoa vielä satatuhatta dollaria siitä, että joku henkilö Bosniassa — en syytä kuningasta mieskohtaisesti — on tämän juonen alkuunpanija. Balkanvaltiollinen menettelytapa on aina ollut puoleksi itämainen. Menkäämme.
— Mihin?
— Tuohon rakastettavaan taloon, jossa Nellalla oli seikkailunsa.
— Mutta on aivan varmaan liian aikaista.
— Menkäämme katsomaan pelisaleja, ehdotti Racksole. Voisimme siellä ehkä tavata Berlinin naisen.