— Se oli ehkä vaara, jolta ei kukaan voinut häntä varjella. Olen unohtanut sanoa teille, että hän aina kantoi asetta. Hänellä oli aina revolveri taskussa. Mutta onnettomuudeksi oli hän eilen illalla puettu yönuttuun ja oli jättänyt aseen makuuhuoneeseen. Hän luuli kai olevansa turvassa, kun nostosilta oli ylhäällä.
— Tahtoisin saada hiukan tarkemman selon aikamääristä, sanoi Mac Donald. Kuusi vuotta sitten Douglas lähti Kaliforniasta. Vuotta myöhemmin saavuitte te tänne, vai kuinka?
— Niin, se on totta.
— Ja hän on ollut naimisissa viisi vuotta. Te tulitte kai jokseenkin samoihin aikoihin kun hän meni naimisiin.
— Noin kuukautta ennen häitä. Minä olin hänen sulhaspoikansa.
— Tunsitteko rouva Douglasia ennen hänen avioliittoaan?
— Ei, en tuntenut. En ollut käynyt Englannissa kymmeneen vuoteen.
— Mutta sitten olette tavannut häntä varsin usein?
Barker katsoi tuikeasti salapoliisiin.
— Olen tavannut Douglasia varsin usein senjälkeen, vastasi hän. Ja jos olen tavannut rouvaakin, on se tapahtunut siksi ettei voi seurustella aviomiehen kera tuntematta hänen vaimoaan. Jos kuvittelette että on jossakin yhteydessä. —