"Onko tiedusteltu majatalosta ja ravintoloista?"
"On, mutta ei ole saatu ainoatakaan tietoa, johon voisimme luottaa."
"Hyvä on. Chathamista on kuitenkin melkoinen matka. Siellä voi hyvin oleskella ja huomiota herättämättä nousta junaan. Tässä on nyt tuo puutarhapolku, josta puhuin, herra Holmes. Se vahvistaa lausuntoni, että eilen ei näkynyt askelten jälkeäkään."
"Kummallako puolella ruohikossa jäljet olivat?"
"Tällä puolella. Tällä ruohikkokaistaleella polun ja kukkasryhmän välillä. Nyt en jälkiä erota, mutta silloin näin ne aivan selvästi."
"Niin, joku on siitä varmasti kulkenut", sanoi Holmes kumartuessaan tarkastamaan ruohikon reunaa. "Nainen tuntuu huolellisesti laskeneen askeleensa, koskapa jälki toisella puolella on jäänyt polulle ja toisella selvemmästi pehmeään multaan."
"Jo vain, hän näyttää olleen aika kylmäverinen."
Huomasin välähdyksen Holmesin kasvoissa.
"Arvelette siis, että hänen on ollut pakko palata tätä tietä."
"Niin arvelen; muuta tietä ei ole."