Matilta sammui piippu.
— Vai jo lähtevät täältäkin… Pudasjärvenkin pojat?
— Niin kuuluvat lähtevän.
Matti istui ääneti tuokion ja tuijotteli lattiaan. Hänen päässään kulkivat ajatukset hitaasti, mutta varmasti.
Hetken kuluttua kopautti hän porot piipustaan, otti kinttaansa ja astui ovelle.
— Mihin nyt lähdet?
— Tuota… Kuren alle…
— Mitä sinne yön selkään?
— Tuota… passia noutamaan… nimismiehestä.
Ennenkuin isäntä ennätti vastata, oli Matti jo suksillaan ja työntyi pihasta ulos.