Kesti kotiin eellä joulun
Neljä päivää kulkea,
Päivää neljä oltiin kouluun
Tammikuussa matkalla.
Paljon silloin talvisäässä
Pienet saimme kärsiä;
Mut Sa «täti niemenpäässä»
Tiemme olit keskellä.
Kohmettuneet koululaiset
Lempeästi lämmitit,
Vatsat nälkää naukuvaiset
Runsain ruuin täyttelit.
Laulus korvat lauhdutteli
Porokelloin huumaamat,
Haastelusi haihdutteli
Kodin-kaipuut katkerat.
Suussa illan kävit vielä —
Tokko tohdin virkkaakaan? —
Saahan yhtä toista tiellä:
Päitä kävit kampaamaan!
Yöksi patjat pöyhyyväiset,
Peite lämmin laitettiin,
Siihen nukkui retkeläiset
Niinkuin helmaan Aapramin.
Uuden aamun valjetessa
Tiellä taas ol' miehyet,
Tädin ruoka vatsasessa,
Sydämmessä kiitokset.
* * * * *
Paljon mulle, rakkahillen'
Senkin jälkeen hyvää teit;
Min teit meille pienosillen
Silläpä jo syömmen' veit:
Emma täti, taaton sisko,
Äiti perheen armahan,
Vaalenisko, vanhenisko
Kuvas kaunis muistostan'!