SAMUEL CRÖELL: Jos Mörner tulee tänne, sitä parempi.
JORDAN: Ulos koira!
METSTAKE: Ulos kuokkavieras!
SAMUEL CRÖELL: Ketä tottelen?
ROSENHANE: Isäntävalta tässä on minulla. Samuel Cröell! Sinä olet ollut ennenaikaan minun palveluksessani. Jo silloin näin sinun kykysi, ja tahdoin auttaa sinua eteenpäin. Nytkin vielä olen valmis parastani koettamaan. Heitä huono virkas, se sopii paremmin pimeälle salanuuskijalle, kuin sinulle, jolla on korkea otsa. Tule ystäväksemme! Kaikki olkoon unohdettu. Tähän istahdu joukkoomme. Jos et aatelinen vielä olekaan etkä sodassa ollut, sinun kykysi rauhan toimissa on sinut aateloitseva. Minä itse autan sinua ja puhun puolestasi.
SAMUEL CRÖELL: Puheesi kuulostaa ystävälliseltä. Suo anteeksi kuitenkin, etten tule liikutetuksi; minä olen liikutuksen jo kauan sitten karkoittanut virasta.—Tiedä myöskin, etten pyri aateluuteen. Tahdon vaan oikeutta, tahdon olla sokea kaikelle muulle. Ei ole minun syyni, että oikeutta ajaessani te jäätte pyörien alle.
JORDAN: Jos sinä tahdot oikeutta ja käräjiä, niin mene, hae esiin varkaita ja syytä niitä! Miksi olet meidän kimpussamme niinkuin verikoira.
SAMUEL CRÖELL: Suurimmat kivet enin vaunujani häiritsevät.
METSTAKE: Katsos pöyhkeätä—! Minkä lain alle haastat esimiehesi ja päällikkösi?
SAMUEL CRÖELL: Sen, joka kieltää ryöstämästä ja varastamasta.