ROSENHANE: Teidän ylhäisyytenne, anteeksi! Hämmästys tuon lurjuksen rohkeudesta on saanut meidät sanattomiksi. (Viittaa vallesmannille): Rautoihin!
(Samuel Cröell pannaan rautoihin. Mörner alkaa rauhallisesti
ja ylenkatseellisesti nauraa, vähitellen myös kaikki muut.)
SOFIA (Esiintyy perältä.): Seis! Kuka vangitsee kuninkaallisen valtuutetun?
MÖRNER: Mitä tahtoo tuo rouva?
TÖRNSKJÖLD: Teidän ylhäisyytenne, se on Samuel Cröellin vaimo, syntyisin Gyllenstjerna.
MÖRNER: Totta totisesti! Sofia Gyllenstjerna.
SOFIA: Tunsit. Se on onneksesi. Päästä siis kahleista Samuel Cröell.
MÖRNER: Hän on loukannut paitsi minua myös maan korkeimpia aatelisherroja.
SOFIA: Valittakaa majesteetille, ratkaiskaa riitanne kuinka parhaaksi näette. Mutta nyt vapauta. Saat katua, ellet sitä tee.
USEAT ÄÄNET: Vankeuteen! Muurin alle hänet! Missä ei päivä paista eikä kuu kumota.