VIIDES KOHTAUS.
Sofia ja Samuel Cröell.
SAMUEL CRÖELL: Nyt Käkisalmeen! (Katsoo ikkunasta poislähteviä).
SOFIA: Katso etees, Samuel, siksi sinulla on järki.
SAMUEL CRÖELL: Tahdon pitää silmäni kiinni, että näkisin oikeuden.
SOFIA: Samuel, jos en olisi oikealla ajalla tullut, sinä olisit linnan kellariholvissa. Eikö se ollut kaikkivaltiaan oma viittaus sinulle, että olisit varovainen ja katsoisit eteesi?
SAMUEL CRÖELL (repäisten itsensä mittelöstä): Oh Sofia, sattumuksista ei riipu oikeuden asia. Jollet sinä,—jotain muuta olisi tapahtunut. (Kääntyy jälleen katsomaan).
SOFIA: Erilainen on meidän molempien usko. Itse olen sinut lentoon laskenut. Kunpa nyt voisin sinun lentosi hillitä!
SAMUEL CRÖELL: Oo! Niin totta kuin elän, olen minä murtava tämän läänin varasjoukon!