POLISIMESTARI: Sallikaa kysyä, mitä tarkoitatte noilla poikkeuksellisilla oloilla?
UUNO: Esimerkiksi sitä, että minä olin juuri ennen purjehtimaan-menoa saanut tietää isäni tehneen testamentin kaiken omaisuutemme siirtymisestä veljelleni.
ROUVA VALTANEN: Herra siunatkoon ja varjelkoon meitä!
MARTTA: (yhtaikaa): Uuno!
LEENA (yhtaikaa): Mutta Uuno!—
VALTANEN: Olkaa huoletta, Uuno ei ole niitä kaloja, jotka mertaan menevät.
POLISIMESTARI: Sallikaa huomauttaa, nuori herra Valtanen, että tuo mainitsemanne seikkahan puhuu päinvastoin teitä vastaan.
UUNO: Mutta eikö tämän tutkinnon tarkoitus ole juuri totuuden selville saaminen?
POLISIMESTARI: Tietenkin, tietenkin… (Viivyttelee, eikä ole huomaavinaan, että perheenjäsenet kuiskuttelevat keskenään).
ROUVA VALTANEN (miehelleen): Keskeytä, jumalan nimessä keskeytä! Voi, miksi olet hänelle niin ankara!