[12] Laschman'iksi kutsutaan kruunun-metsissä puun-hakkaajaa.
[13] Ohitse mennessä saan sanoa, että tämä on karjan-huoneen suomaIainen nimi, ja että sana läävä, jota meidän nykyiset kirjoittajat ovat ruvenneet niinkuin monta muutakin uutta sanaa vaan outoutensa tähden käyttämään, tulee venäjän sanasta хлевь (= navetta).
[14] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[15] Tätä kirjoittaessani en vielä tuntenut berliniläisen oppineen Lepsius'en esittämää yleistä aapistoa, jota kielen-tutkijat nyt ovat ruvenneet käyttämään kirjattomia kieliä edes-asettaessaan ja jonka minäkin olen päättänyt omakseni ottaa. Se löytyy laveasti esiteltynä kirjoissa: "Das allgemeine linguistische Alphabet. Grundzüge der Uebertragung fremder Schriftsysteme und bisher noch ungeschriebener Sprachen in europäischen Buchstaben. Von R. Lepsius. Berlin, 1855."
[16] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[17] Kirjasessa: Oб Этногрфической Kapте Eврoneйскoй Poссии, C. Пeтеpбypг. 1852. Castrénin nykyjään ulos-annetussa kirjassa Ethnologiska Föreläsningar öfver Altaiska Folken ilmoitetaan tämän kansan määrä, saman tekijän vanhempia töitä myöten, 100 tuhatta henkeä vähemmäksi.
[18] Castrén'in edellä-mainitussa työssä sanotaan Mokschalaisten elävän idän puolella, Ersäläisten lännempänä, joka on ihan väärin; lännimmäiset Mordvalaiset löytyvät Tambov'an läänissä ja ne tiedän omasta käymästäni heidän kylissänsä puhtaiksi Mokschalaisiksi. Samassa työssä luetaan niiden läänien joukkoon, joissa tätä kansaa löytyy, Wätkankin lääni, vaikka siinä oikeutta myöten ei löydy yhtään Mordvalaista, eikä heidän tiedetä koskaan näin kauas pohjaiseen päin ulottuneen.
[19] Tiettävästi kutsuttiin Uraali-jokea ennen tätä kapinaa Jaik'iksi, ja sen seuduissa syttyi se ensin.
[20] Nim. leikkaa tukkia sota-miehiksi otettavilta.
[21] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.