— Ettekö siis huomaa mitään erikoista, herraseni?
Poliisimestari katsoi kreiviä hämmästyneenä.
— Ettekö huomaa mitään erikoista, — toisti kreivi, — huolimatta muuten niin terävästä huomiokyvystänne?
— Minä pyydän nöyrimmin lähempää suosiollista selitystä.
— Te saatte sen…. Uskotteko todellakin, että kreivi Lejonborgin päässä ovat kaikki ruuvit paikoillaan?
— Herra kreivi siis arvelee….
— Että Lejonborgia vaivaa mielenhäiriö; olen siitä varmasti vakuutettu.
— Mutta luvallanne, herra kreivi, jos jokaista lurjusta, joka kieltää rikoksensa, pidettäisiin mielipuolena ja häntä käsiteltäisiin sen mukaisesti, olisi parasta repiä alas kaikki vankilamme ja rakentaa niiden sijaan sairaaloita.
— Niin vanhan ja kunnioitetun suvun jälkeläinen kuin Lejonborg ei koskaan terveellä järjellä vehkeile kuningasta vastaan.
Poliisimestari päästi oudon äännähdyksen ja tuijotti kreiviin.