"Kuka?"
"Niitä on kaksi."
"Ketkä?"
"Kivikauris ja valkoinen repo."
"Miksi mainitset sinä kivikauriin valkoisen revon edellä ja valkoisen revon kivikauriin jälkeen?"
"Siksi, että kivikauris on tehnyt suuremman rikoksen ja valkoinen repo pienemmän."
"Aivan oikein… suuremmalla rikoksella on aina etuoikeus… senlaista tapaa noudatetaan holvioikeudessa… [salainen oikeus, jossa vangit ovat tuomareina ja lautamiehinä]. Rääsynkerääjä [yleinen syyttäjä eli viskaali holvioikeudessa], tuo esiin kivikauris!"
Kaksi puolialastointa olentoa lähestyivät nyt päämiestä, joista yksi talutti esiin toistansa.
Hän, jota talutettiin esiin ja nimitettiin kivikauriiksi, oli pitkä, laiha olento, joka oli, tuomittuna ryöväyksestä yleisellä maantiellä, viettänyt 10 vuotta Karlsten'in linnassa toivolla saada viettää siellä lopunkin ikäänsä. Hän oli ollut kivenhakkaaja ja saanut siitä liikanimensä.
Tuo taluttava veli, eli rääsynkerääjä, oli hiukan pienempi vartaloltansa, mutta yhtä laiha kuin edellinenkin. Hänkin oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen yhtäläisestä rikoksesta.