TALONPOIKA. Enemmän kun velvollisuutemme — me olemme uhrautuneet.
VALTIONEUVOS (Ottaa esiin paperin, jota suojelee sateelta). Olen kirjoittanut: maa, joka on ollut kuninkaansa hylkäämänä viidentoista vuoden ajan, tervehtii hänet tervetulleeksi taas ja pyytää rauhaa…
AATELISMIES. Sitä ei hän koskaan ota kuullakseen!
PAPPI. Voi maata, jonka kuningas on hullu.
PORVARI. Voi meitä, jotka tulemme hullun tuomittaviksi!
TALONPOIKA. Voi maata, jonka kuningas on konna!
(Ulkoa kuuluu käsien yhteenlyömistä. Kaikki lyyhistyvät kauhusta).
VALTIONEUVOS. Mitä sanoo talonpoika?
TALONPOIKA. Konna, sanoin minä.
VALTIONEUVOS. Vaiti! Tuuli voi kuljettaa sanasi siihen korvaan, joka kuuli Turkkiin mitä kuiskailtiin Ruotsissa!