FEIF. Huomaatko, että me seisomme puhumassa aivan kuin kuolleesta miehestä?
SVEDENBORG. Hän on kuollut!
(Tulipallo valaisee näyttämön ja sammuu pamahtaen. Näyttämöllä vallitsee kuolemanhiljaisuus ja kaikki katsovat linnoitusta kohden. Mies ja Tyytymätön seisovat vaanien Görtziä.).
FEIF. Nyt tunnen minäkin, että me odotamme jotakin.
SVEDENBORG. Ei kuitenkaan rynnäkköä?
FEIF. Ei!
SVEDENBORG. Tapahtukoon Jumalan tahto!
(Äänettömyys).
ÄÄNI (ylhäältä). Kuningas on ammuttu!
ÄÄNI (alhaalta). Kuningas on ammuttu!