"Minä katson näiden asiain järestämisen tärkeämmäksi kuin ne asiat, jotka koskevat vanhan Chillingly Gordon'in poikaa. Aikomukseni oli käyttää itseäni hyvin kauniisti isää kohtaan, ja kun vastaukseksi saa haastan — niin kierteleiksehän matokin. Siitä huolimatta olen kuitenkin yhtä mieltä kuin sinä, siinä että poikaa ei tule rangaista isän rikoksen takia, ja jos 20,000 punnan alttiiksi paneminen voi herättää sinussa ja minussa tunteen, että olemme parempia kristityitä ja todellisempia herrasmiehiä, niin ostamme sen tunteen hyvin halvalla hinnalla."
Sir Peter alkoi sitten, puoleksi leikillä, puoleksi todenperään, vastustamaan Kenelm'in vakuuttamista että hän ei Cecilia Travers'ia rakastanut, ja huomautti viekkaasti, tuoden esiin edut avioliitosta henkilön kanssa, josta Kenelm myönsi tulevan erinomaisen hyvän vaimon, että jollei Kenelm saisi omaa poikaa, niin hänestä ei olisi aivan oikein läheisintä sukulaista kohtaan ottaa tila häneltä, voimatta tuoda esiin mitään pätevämpää syytä kuin isänmaanrakkauden puutetta. "Hän kyllä rakastaisi maatansa kyllin, jos hänellä olisi 10,000 acrea maata siinä."
Kenelm pudisti päätänsä, kun hän tuli tähän mietelmään.
"Eikö siis, kun asiaa oikein tutkitaan, isänmaan-rakkaus olekaan muuta kuin rakkaus ruokapöytään?" sanoi hän; ja hän päätti jättää isän kirjeen loppupuolen lukemisen toistaiseksi.
SEITSEMÄS LUKU.
Kenelm Chillingly ei liioitellut sitä asemaa seura-elämässä, jonka hän oli saavuttanut, kun hän luki itsensä muodin-mukaisen maailman keikarien joukkoon. Minä en uskalla laskea niiden kolmikulmaisten kirjeiden lukua, jotka oikein satamalla tulvailivat hänen päällensä niiltä hienoilta lady'ilta, jotka romanttisesti pyörivät kaikellaisten mainioisuuksien ympärillä; eikä myöskään niitä huolellisesti sinetillä kiinnitettyjä kirjeitä kauniilta tuntemattomilta, jotka kysyivät oliko hänellä sydän ja tahtoiko hän siinä tapauksessa tulla puistoon sillä ja sillä ajalla. Olisi vaikea sanoa mikä se oli Kenelm Chillingly'ssä, joka voi tehdä häntä niin suosituksi, etenkin kauniilta sukupuolelta, joll'ei mahdollisesti hänen kaksinkertainen maineensa olla erilainen kuin muut ihmiset, ja vakaisesti välinpitämätön maineen etuun katsoen. Hän olisi, jos hän olisi tahtonut, helposti voinut näyttää että tuo yleinen, vaikka epämääräinen usko hänen taidollisuuksiinsa ei ollut aivan perätön. Sillä ne kirjoitukset, jotka hän ulkomailta oli 'The Londoner'iin' lähettänyt, ja joilla hän oli matkakustannuksensa maksanut, olivat sekä sisällön että muodon puolesta osoittaneet sellaista itsenäisyyttä, joka harvoin on herättämättä uteliaisuutta kirjailijaan katsoen ja joka saavuttaa enemmän yleistä kiitosta, kuin se kenties ansaitsee.
Mutta Mivers piti uskollisesti lupaustansa säilyttää kirjailijan nimettömyyttä pyhänä, ja Kenelm katseli suurella ylönkatseella sekä kirjoituksia että niitä lukijoita, jotka niitä kiittivät.
Samoin kuin ihmiskaiho muutamissa ihmisissä syntyy petetystä hyväntahtoisuudesta, niin on luonteita — ja Kenelm Chillingly'n oli kenties niitä — joissa välinpitämättömyys syntyy siitä, että heidän intoansa on pilkattu.
Mutta hän oli toivonut itsellensä iloa siitä että saisi uudistaa tuttavuuttansa vanhan opettajansa, Mr Welby'n kanssa — iloa virkistää omaa taipumustansa metafysikaan ja kasuistikaan ja arvosteluun. Mutta tämä erinomainen realismon opettaja oli kokonansa vetäytynyt pois filosofiiasta, ja nautti nyt mukavaa elämää yleisen viran palveluksessa. Eräs ministeri, jonka hyväksi Mr Welby oli kirjoittanut erittäin hyviä kirjoituksia johtavaan aikakauslehteen, silloin kuin ministeri oli vastapuolueessa, oli, valtaan päästyänsä, lahjoittanut realistille yhden niitä hyviä asioita, jotka vielä ovat ministerin käytettävissä — viran, jolla oli 1,200 punnan vuotuinen arvo. Mr Welby oli siis aamupäivät virkatoimissansa, mutta iltansa hän vietti seura-elämän huvissa.
"Inveni portum," sanoi hän Kenelm'ille; "minä en nyt heittäy kuohuvaan veteen. Mutta tulkaa minun luokseni päivällisille huomenna, kahden kesken. Minun vaimoni on S:t Leonard'issa viimeksi syntyneen kanssa meri-ilmaa nauttimassa."