"Kirjoja. Kuivaa seuraa!"
"Viattomampaa ainakin kuin enimmät seurat. Oletteko milloinkaan olleet humalassa?"
"Humalassa!"
"Minä koetin sitä kerran niiden nuorien kumppanien seurassa, joita kehoititte minun ottamaan ystävikseni. En tiedä onnistuinko siinä, mutta herätessäni porotti päätäni. Realisessa elämässä yliopistossa on runsaasti päänporotusta."
"Kenelm, poikani, yksi asia on selvä — sinun täytyy lähteä matkoille."
"Niinkuin tahdotte, sir. Markus Antoninus sanoo että kivelle on yhdentekevää viskataanko se ylös tahi alas. Milloin minun tulee lähteä?"
"Hyvin pian. Tietysti tulee ensin hankkeita tehdä; sinun tulee saada matkatoveri. Minä en tarkoita opettajaa — sinä olet liian vakaamielinen ja järkevä sellaista tarvitaksesi — vaan hauskaa, miellyttävää, siivoa nuorta sinun-ikäistä henkilöä."
"Minun-ikäistä — miestä vaiko naista?"
Sir Peter koetti näyttää suuttuneelta. Hän voi ainoastaan vastata vakaasti. "Naista! Kun sanoin että olit liiaksi vakaamielinen opettajaa tarvitaksesi, tein sen siitä syystä ettet tähän asti ole osoittanut taipumusta antamaan naisten taikakeinojen sinua vietellä. Suo minun kysyä oletko muiden opintojen ohessa harjoittanut sitä tutkimusta, jota ei yksikään mies vielä ole kokonaan käsittänyt — naisen tutkimista?"
"Kyllä. Onko teillä mitään sitä vastaan että pyydän vieläkin raudun?"