Näin puhuessaan aikoi hän juuri kääntyä ja lähteä kaupunkiin päin, kun hän aivan lapsen haudan vieressä näki toisen haudan. Tämän jälkimäisen ympärillä kasvoi murattia, pieniä laakeripuita, ja neljässä kulmassa jouluruusuja; haudalla oli valkoinen kivi, jonka terävät laidat selvästi kuvastuivat kirkkaaseen ilmaan; ja kiveen oli hiljan kirjoitettu seuraavat kirjaimet:
L. M:n
muistoksi.
17 vuoden vanha.
Kuoli 29 p. Lokakuuta vuonna 18—.
Tämän kiven pystytti sille haudalle, joka kätkee hänen
kuolevaiset jäännöksensä, yhtä synnittömän lapsen
rinnalla, ne, jotka enin häntä surevat
ja kaipaavat.
ISABEL CAMERON, WALTER MELVILLE.
"Sallikaat lasten tulla minun tyköni."
YHDESTOISTA LUKU.
Seuraavana aamuna näki Mr Ewlyn, kun hän puutarhastansa lähti Moleswichin kaupunkiin päin, ihmisen makaavan hautausmaalla ja levottomasti, mutta hyvin hiljaa liikuttavan jäseniänsä, ikäänkuin äkkinäinen väristys olisi häntä vaivannut; hän kuuli tämän lausuvan katkonaisia sanoja, tuskin kuultavia, ikäänkuin valitus, jota ihminen turhaan koettaa tukehduttaa.
Pappi riensi paikalle. Mies makasi suinpäin eräällä hautakummulla; hän ei ollut kuollut, eikä nukkunutkaan.
"Poika poloinen! hän on juovuksissa, luullakseni," ajatteli hyvä pastori; ja koska hän enemmän sääli hairahdusta kuin surua, niin hän puhutteli luultua syntistä hyvin lempeällä äänellä — koettaen nostaa häntä maasta ylös — ja ystävällisillä sanoilla.