Morell. Juuri jotain sellaista voi tapahtua! Siksi teidän pitää huolehtia, että hän tulee varmasti kotiin.
Candida. Tehkää se, Lexy, niin olette oikein kiltti! (Hän pudistaa hänen kättänsä ja vie hänet väkisin ovelle.)
Lexy. Minun täytyy todellakin mennä. Toivottavasti minun apuni ei kuitenkaan ole tarpeen. Hyvää yötä, Mrs Morell! (Toisille). Hyvää yötä! (Hän menee. Candida sulkee oven.)
Burgess. Hän alkoi jo lörpötellä juotuaan kaksi kulausta. Ihmiset eivät voi juoda kohtuullisesti. (Jättäen puheenaineen sikseen hän menee uunin luo.) Niin James, nyt on aika kömpiä kotiin. Mr Marchbanks, onko minulla kunnia kulkea teidän seurassanne jonkun matkaa?
Marchbanks (kauhistuen). Kyllä. Parasta, että minäkin menen. (Hän kiiruhtaa ovelle, mutta Candida asettuu sen eteen ja estää häneltä pääsyn.)
Candida (levollisen päättävästi). Te käytte istumaan. Te ette mene vielä.
Marchbanks (surkealla äänellä). Ei. Minä — en minä sitä tarkoittanut. (Hän palaa takaisin huoneeseen ja istahtaa hyvin surkeana sohvalle.)
Candida. Mr Marchbanks jää meille yöksi, isä.
Burgess. No, sitten minä sanon hyvää yötä. Hyvästi James! (Hän pudistaa kättä Morellin kanssa ja astuu Eugenen luo.) Ottakaa yölamppu vuoteenne viereen yöksi, se on hyvä olemassa, jos heräätte ja sattuisitte saamaan uuden taudin letkauksen. Hyvää yötä!
Marchbanks. Kiitos! Minä ajattelen sitä. Hyvää yötä, Mr Burgess! (He pudistavat kättä. Burgess menee ovelle.)