Avioliiton päätarkoitus on rodun jatkaminen.
Avioliiton satunnainen tarkoitus on ihmisten lemmentunteitten tyydyttäminen.
Keinotekoinen hedelmättömyys avioliitossa saattaa mahdolliseksi sille täyttää satunnaisen tarkoituksensa laimiinlyömällä päätarkoituksensa.
XIX vuosisadan vallankumouksellisin keksintö oli avioliiton keinotekoinen hedelmättömäksi saattaminen.
Jokainen avioliittojärjestelmä, joka pakoittaa kansan enemmistöä naimattomuuteen, murretaan väkivaltaisesti — sillä verukkeella että se muka loukkaa siveellisyyttä.
Monivaimoisuus uudenaikaisissa demokraattisissa oloissa, kuten Mormonien seassa, hävitetään siksi että vastaan nousevat kaikki ne ala-arvoiset miehet, jotka siten tuomitaan aviottomuuteen; sillä äidinvaisto johtaa naista pitämään parempana kymmenettä osaa ensi luokan miehestä kuin kolmannen luokan miehen koko omistamista. Monimiehisyyttä ei ole koetettu semmoisissa olosuhteissa.
Kansallisen aviottomuuden vähin määrä (joka saadaan selville, kun yhteiskunnan miesten lukumäärä jaetaan naisten lukumäärällä ja osamäärää pidetään sinä vaimojen tai miesten lukumääränä, joka on suotu jokaiselle hengelle) on Englannissa (jossa osamäärä on 1) turvattu yksiavioisuuden perustamisella.
Uudenaikainen hempeätunteinen nimitys aviottomuuden kansalliselle minimi määrälle on puhtaus.
Avioliitto, tai mikä muu yleisen lempivän yksiavioisuuden muoto tahansa, on onneton suurissa valtioissa, sillä se estää ihmisen tahallista synnyttämistä valtiollisena olentona.
Rikos ja rangaistus.