»Sen kai aallot ovat ajaneet maihin Sweetheart II:n hylystä?»
»Hm — tämän.»
Hän otti jalkojensa juuresta hietikolta lähes metrin pituisen laudankappaleen. »Siitä saattaisin tehdä jotakin. Mutta pelkään, että kampa pikemminkin muistuttaa haravaa.»
»Mutta minähän näytän heinäniityltä!» Margaret pudisteli hartioilleen riippuvaa ruskeata takkua. »Mikä tahansa on parempi kuin tämä. Tahdotteko ensin lainata minulle veistänne muutamiksi minuuteiksi?»
»Mitä varten?»
»Leikkaisin hiuksiani.»
»Te ette voi sitä tehdä, neiti Verity. Sitä ei sovi tehdä?»
»Kyllä minä voin —»
»Mutta ette saa.»
»Minun on se tehtävä. Tukkani on nyt jo otsalta lyhyt. Minun on leikattava pois kaikki nuo takana olevat, haitalliset tupsut. Ajatelkaahan vain! Niitä ei ole kammattu viikkokausiin — ei koko sinä aikana, jonka olin purressa. Kuinka kauan sitä kesti?»