"Hänhän on seudun rikkahin tyttö."
"Niinhän sanotaan", vastasi Thord ja työnsi toisella kädellään tukan otsaltaan. Pappi istui hetkisen ikäänkuin ajatuksissaan, hän ei sanonut mitään, kirjoitti vain nimet kirjoihinsa, ja miehet kirjoittivat alle. Thord pani kolme taaleria pöydälle.
"Ei minulle tule kuin yksi vain", huomautti pappi.
"Tiedän kyllä; mutta hän on ainoa lapseni, — sentähden tahtoisin maksaa kunnollisesti."
Pappi otti rahat vastaan. "Onhan nyt kolmas kerta, kun olet täällä poikasi tähden, Thord."
"Mutta nyt olenkin valmis hänen suhteensa", lausui Thord ja pani kiinni lompakkonsa, jätti hyvästi ja meni, — miehet verkkaan hänen perässänsä.
Kaksi viikkoa myöhemmin siitä päivästä soutivat isä ja poika tyynellä säällä lahden poikki Storlideniin keskustelemaan häistä.
"Teljo ei ole oikein allani", lausui poika nousten asettaaksensa sitä paremmin paikoilleen. Samassa lauta, jolla hän seisoi, luiskahti pois alta; hän levittää kätensä, kirkaisee ja suistuu veteen.
"Tartu airoon!" huudahti isä, nousi ja ojensi sen hänelle.
Mutta yritettyään sitä pari kertaa poika jäykistyy.