TOIVOTUS.
Kuules mun kultaini,
Ainua armaini,
Nyt on Maikki marjassa,
Lehmäin on karjassa,
Yksin nyt uotan,
Ja toivon ja luotan,
Ettei mun sormeini soittaisi suotta.
Voi minun kultain
Kuin katoisit kauvaks,
Viivyt niin viikon, kuin oisit hauvass';
Keännä siitt' jälleen,
Ja jouvuppas välleen,
Tule mun tuttuini tyköini jälleen!
Halata soisin, ja
Antava oisin
Suloista suuta, niin
Paljon kuin voisin.
Antaisin suuta,
Ja antaisin muuta,
Kuin sa tulet tänne kuin huiluini huutaa;
Mansikat marjain,
Ja koirain ja karjain
Kaikki ma annan, ja sinullen tarjoon.
Juustot ma annan,
Ja kannulla kannan
Makiamman maijon, kuin pöyvälle pannaan.
XII.
LAMPAAN PAIMENET
Laulan minä Lammastaini,
Huikkaan vähän verran;
Vuonistakin vuohistakin luilottelen.
Lausun minä laumastaini,
Pukistakin kerran;
Kauristakin kaunihisti pulloittelen.
Vuonnaat on villaiset, moatiaiset,
Pukit ei milloinkaan! Vaan kaikki karvahaiset.
XIII.
Minä laulan laumastaini,
Minä lausun lammastaini:
Niit' on monta karjassaini,
Niit' on monta parvessaini
Valkoiset on Vuohet meijän,
Valkoiset on vuonnat heijän;
Mutta muihen halpaisemmat,
Mustat, muihen valkoisemmat,
Meijän ovat villaisemmat,
Meijän ovat viljaisemmat,
Kuin on muihen tarhoissansa,
Kuin on kuihen karjoissansa.