Pullos' on puutos,
Mieles' on muutos,
Isäntä kulta hoi! — pl. pl.
Missäs on maljais?
Kallis on kaljais,
Jota ma tuanon join! — pl. pl.
Virvoita minut viinallais vielä,
Elässä tuota kultaisein kiellä,
Elkätte Veikot seis'koo mun tiellä! — pl. pl. pl. pl.
Tuhlajat tunkii,
Juomarit suinkin
Viereeni veteiksen; — pl. pl.
Varkaat ja vorot,
Riijat ja torat
Välillen veljeisten, — pl. pl.
Onnetoin ma olen tähän tullut,
Viinallen ma olen tullut hullu;
Hyväst' mun veljet, hyvästi mun pulloin! — pl. pl. pl. pl.
IV.
JUOPUMUKSET ja JUONITTELEMUKSET.[343]
(Vallollinen tapaellemus Frédmannin 18:stä kirjuttamuksesta.)
Miehet ne huutaa ja huiskaa,
Kukin hyö kannunsa puistaa;
Juostenpa juoksoopi suista
Paljasta puhasta Ruista.
Tommi pa tuo oli kelpo mies,
Tuopa tuopin yksin koitti;
Joi niin hilpeest' ett hiukset oil hies',
Ja kaikki hään juomassa voitti. —
Ryypättiin yhtä ja toista,
Puhuttiin näistä ja noista,
Huasteltiin maista ja soista,
Juteltiinpa joista. —
Lassipa lausuupi sanoilla näin:
"Täss' on kaikki paara kara" —
Pyöritti silmänsä pöytähän päin,
Ja sanoi: Lät laasena vara!
Nousipa riita ja huuto,
Leikistä veljekset suuttuu,
Ilo se itkuksi muuttuu,
Viina se kulkussa juuttuu.
Yks' sitä toista nyt korvallen löi.
Tuostapa kapinat kauhiat karttui;
Ne jotka joivat, ja ne jotka söi,
Kaikki sen tukkahan tarttui.
Ukot ne painia heittää,
Puisteloo nyrkkii ja päitä;
Jutteloo niitä ja näitä,
Kukin puoltans väittää.
Sipinpä sierammet juoksemaan jäi,
Pekalta piä oli puhki ja rikki,
Lassipa lausuupi sanoilla näin:
Kossar vi ska tricka!
Viina se rikoillen vuotaa,
Kukin hyö kannunsa tuottaa;
Jotk' olit suuttuneet suotta,
Toisiansa juottaa.
Vuahi se valuupi parrasta pois,
Viina se veljeisten viiksistä tippuu;
Ne jotk' ei käyvä nyt eneä vois,
Toisisak kaulasta riippuu.