Kahtomus[490] tästä paikasta, joka on tässä liitetty, on tehty ja minullen ystävällisesti annettu Herra Luettajalta Grafströmilta, joka v. 1826 oli Ruotista matkustanut Suomeen, tervehtimään omaisiansa, jotka asuivat Radelman herraskartanossa, varsin lähes tätä paikkoa, ja jota hovia nähään taaksempana tässä kahtomuksessa, vesien takoo. Nykyisin on Kuuston saari taipaleen kautta yhistetty Kuuston niemeen, mutta uskottava on että se on ennen ollut soarenmoa, sillä tämä taipalen paikka, joka on aivan kapee, on varsin matala, ja ainoastaan tehty koalin- ja potatin-maiksi. Soaren toisessa peässä on tehty yksi pieni kylpy-huoneh, johon yksi pieni polku viepi pitkin rantoo; ja johon valkamaan lasketaan halki selän, kuin Piikisten kirkolta tullaan tähän. Tämä Kuuston hovi, jok ei nävyk tässä kuvauksessa, ja joka nyt on tehty Turun Rykmentin Evesti-asumapaikaksi (öfwerste boställe wid Åbo Läns Reg.), makoo vähäisen matkanpeähän rannasta ylöspäin, siinä sakkeessa kuusikossa, jota nähään vasemmallen käillen. Lahti, joka eroittaa Kuuston soarta tästä niemen-moasta, ei ouk sen syvämpi, että eläimät kulkoovat sen ylitten, jonka tähen tähän on pantu yksi juotto-aita, lahen poikki. Tässä moisiossa löytyy yks valittu puistikko-maa (trädgård), jossa kasvatetaan omenoita ja muita moan-hetelmiä, varsin hyvästä loavusta.[491]
G—nd.
TIIUSTUKSIA SIITÄ MUINOSESTA SUOMALAISESTA SUVUSTA, NIMELTÄ FINCKE.
Jos mielimme milloin hankkiaksemme mitään tarkempoo tietoa meijän omassa tarinamuksessamme, eli meijän esivanhemmistamme, niin meijän täytyy kaikella tavalla ahkeroittoo selvittelläksemme ja harjoittaaksemme niitä tietoja, jotka heistä jo löytyy, ja hakeaksemme uusia. Näissä aivotuksissa ei meijän piek laiminlyyä niitä pieninpiäkin tietoja tiiustellaksemme, liioitenkin vanhoista ajoista, joista niin väheä nyt eneän ouk meillen jälellen, ja kussa yksi vähäinenkin ilmoitus eli selittäminen on voitoksi luettava, ja piettävä suuresta arvosta. Myö olemme tässä tarkoituksessa, vanhoja kirjankootuksia kahellessamme, aina tiiustelleet ellei heissä löytyisi jotakuta Suomalaista, tahi Suomalaisia koskevata, ja harvoin olemme tehneet tätä varsin tyhjään. Se oisi toivottava että meijän nuoremmat moamiehemme, jotka tuloo vieraita maita liikkumaan, ja siinä heijän kirjankootuksia näkemään, ottaisivat sen vaivan peällensä, kuulusteluksensa jos ei heissäkin oisi jotaik einettä ehtiäksemme, jotta myö sillä saisimme vähittäin ylöshaetuiksi niitä tietoja, joita vielä on mahollista soaha.
Niistä vanhoista paperiloista joita olen tällaisissa perkauksissa käsittänyt, on yksi — joka tuottaa meillen tiiustuksia siitä vanhasta Finkin suvusta Suomessa — aivan merkillinen, ja jota tapaisin yhessä vanhassa paperin-pankossa Kunink. Kirjankootuksessa tässä Tukhulmissa. Ja vaikka se ei ou peä-asiassa varsin valaiseva, niin se on kuitenkin ensin sytyttänyt meissä innon, tarkemmin tästä tiiustella, ja moamiehillemme toimitella niitä tietoja, joita olemme soaneet.
Tämä paperi eli käsikirjotus sisällensä pitää I:ksi Turun muinosen Moaherran Jer. Wallenin kirjutosta K. Kirjutos-Kokouksellen[492] niistä Finckilöihen hauassa Ulfsbyin kirkossa löytyneistä vanhoista vapamerkkilöistä, ynnä yhtä rumasti heistä tehtyä kuvausta, annettu Turussa s. 25. p. Lokak. v. 1765; ja 2:ksi Lainistujan Kuninkaallisessa Vanhain-Säilyksessä Kirjuttajan Herra Samuel Gagneruksen vastausta, eli selitöstä tästä asiasta, annettu Tukhulmissa s. 15. p. Toukok. v. 1767 (vasta puolentoista aastajan peästä), jota selitöstä se on pannut Kun. Kirjankootuksessa tallelle.
Nämät toimeukset kuuluuvat sanoista sanoin, näin:
Kopio.
Herr Landshöfdingen Wallens Bref, af Åbo den 25:te October 1765, til Cancellie-Collegium, angående de uti Finckeska Grafwen i Ulfsby Kyrka, igenfundne Wapen.[493]
Hos Edra Excellencer samt Kongl. Mj:ts och Riksens Höglofl. Cancellie-Collegium finner jag mig icke böra undgå, at wördsammast anmäla, at Fincke ätten warit af de äldsta adeliga Slägter här i Storförstensömet Finland och ägt, ibland flere frälsegods, äfwen Sonnäs Alodial-Säterij uti Ulfsby Sokn och Björneborgs Lähn, i hwars Moderkyrka wälbemålte Famille låtit anlägga en upmurad Graf, then Herrar Proster och Kyrkoherdar i samma anseenliga Församling, hwarunder jämnwäl Björneborgs Stad lyder, haft tillika med Sonnäs Sätesgårds-ägaren behörig omsorg, at wid makt hållas.