[479] Porth. Chron. p. 14, 216, 217. Rhyzelii Episcoposcopia Svio-Gothica, p. 331. Rhyzelii Sveog. munita, I D. p. 115, sequ.
[480] Tämä Magnus Thunsson oli se 8:saas Piispa Suomessa, ja se ensimmäinen Suomalainen joka oli piäsyt tähän piispa-virkaan. Se oli syntynyt Märtälän kylässä Ruskon kappelissa, ja kuoli v. 1308, oltua 17 v. Piispana (v. 1291-1308). Hään muutti Piispa-istumen v. 1300 Räntamäestä Turkuun, eli niin kuin sitä ennen kuhuttiin Unikankareeksi.
[481] Porth. Chron. p. 183, 216.
[482] Tämä Magnus Ollinpoika Tavast, joka oli se 16:nees Piispa Suomessa, oli syntynyt s. 14 p. Loka-Kuussa v. 1357 Alasjoen tahi Tavastilan kylässä Virmon pitäjässä, ja kuoli s. 9. p. Maalis-kuussa v. 1452, 95:nellä vuuellansa. Hään oli 37 vuotta Piispana Suomessa (vuuesta 1413 vuoteen 1450) ja oli yks niistä merkillisemmistä Poavilaisista Piispoista meijän moassa, jonka tähen meillä oisi mielessämme vastapäin hänen elämästä jotaik puhua.
[483] Rhyz. Episc. p. 334. Porth. Chron. p. 20, 465, Messenii Scondia T. X. p. 19.
[484] Tämä Conrad Bitze. joka oli 19:nees Piispa Suomessa, tais olla syntynyt Turussa, kussa hänen isä Henrik Bitz oli Katteinina, hään kuoli Kuuston linnassa sinä 13. p. Maalis-kuussa v. 1489, ja hauattiin Turun kirkossa. Hään piti Piispan virkaa 29 vuotta, eli vuuestä 1460-1489. Tässä Kuuston linnassa lopetti myös Piispa Johannes Olai päivänsä s. 9. p. Heinäkuussa v. 1510, sillä että hään syyvässänsä tukehtui. Siinä kuoli myöskin Piispa Frat. Bero Gregorii Balk s. 29. p. Kesäk. v. 1412.
[485] Scondia. T. X. p. 21. Chron. Rhythm. Finland., p. 38; Porth. Chr. p. 26, 585. Rhyz. Episc. p. 338.
[486] Tämä Arvid Kurck, jonka sanotaan olleen syntyneen Laukossa, luullaan olleen Jeppe Kurkin poika, ja Niiles Kurkin pojan-poika, joka oli yks kuuluisa Hallitus-Neuvo (Stats-Råd) Ruotissa. (Porth. Chr. p 651) Hään oli se viimeinen Poavilainen Piispa Suomessa. Koska se Danskalainen meri-sotilas Severin Norby v. 1522 vapautti Turun linnoa, niin täytyi tämä Piispa paeta Ruotiin; mutta hukkui joukkoinensa tiellä. Tästä puhuu Tegel hänen Tarinamuksessansa Kyöstä kuninkaasta p. 36, näin: "Samma tiidh (då Norby uphäfde belägringen för Åbo) måste Biskop Arffuedh i Åboo rymma, och gaff han sigh först til Raumo, ther han hadhe sitt Skep liggiandes, och så sjödeles tädhan och til Ulffsby (Björneborg). Men effter han ther icke säker och frij bliffua kunde, och fick altijdh tijdender, at sienderna drogho allastädes omkringh och föchte effter honom, gaff han sigh medh mångha aff then Finska Adel, Frwer och Jungfrwer, som aff fruchtan och räddhoga flydde för samma Konung Chrtistierns tyranniske påbudh skuld, til sjöss, och achtade sigh åth Swerige til Konung Gustaff. Men them kom en gräseligh stoor storm och owåder uppå, så at the alle med skep, folck och godz förginges och bleffue borta, utan för Öregrund i Wiggian (Grepen lahessa)."
[487] Kuustoo joka kuuluu Piikisten pitäjään, luetaan 5 neljännestä Turusta, (maantietä myöten) itä-etelään.
[488] Porth. Chron. p. 730. — Mutta uskottavampi ehkä on, että kuninkas teki tätä vähänteeksensä Suomen Piispan-valtaa. Siinäkin ehkä tarkoituksessa hään jokoi hänen Hippakuntaa kahtiaan, ja teki v. 1554 Viipurissa toisen Hippakunnan istumen. Kuusto-linnan hävittämisellä, hään ei heittänyt tilaisuutta Turun Piispoillen varustaksensa sotamiehillä ja sotavarjelluksilla.