[543] Peringsköld kuhtuu häntä: "K. Eriks Råd och Hofmästare", joka ehkä lie oikeempi.
[544] Kuin Kuninkas Eerikki oli ensin yht-aikoo kosioinut sekä Kuninkatarta Elisabethoa Englannissa, että Kuninkatarta Marioa Skottlannissa, ja tältä viimeiseltä jo soanut hänen suostumuksensa, niin hään yht-äkkiästi heitti heijät kumpaisetkin, ja rupeis pyytämään Moa-Grévin Philippuksen tytärtä, Kirstiä, Hessistä. Ja koska hään häneltäkin oli luvan soanut, niin lähätti hään näitä miehiä sinnek, peättämään tätä naiman-kauppoa.
[545] Vielä v. 1565 kirjutti Kuninkas sekä Frédrikillen (Danmarkin Kuninkaallen) että Finkillen, tästä asiasta, ja tarjoi hyvän summan hänen lunastokseksi, mutta ei siitä lähtenyt niin mitään.
[546] Tämä Malin Ollintytär Örnfodt, eli niin kuin häntä myös muualla kututaan Örneben, tuli siitten naituksi Leskimiehen Lasse Jesperinpojan kanssa (Cruuse) Årebyiin, Wernestadiin, m.m. joka v. 1558 oli Voutina Helsinkin moassa. Tämä Málin eli vielä leskenä v. 1588. Peringsköld ja Palmsköld kuhtuu hänen iseänsä "Olof Persson till Bjurum", ja toisessa kohassa kuhutaan tätä hänen tytärtänsä "Malin Olofsdotter på Lindön", josta hänen miestäkin jo yhessä kohin nimitetään "Jöran Fincke på Lindön."
[547] Että paremmin selittää tämän Jöran Finkin viran-toimituksia, tahomme ainoasti lyhykäisyytessä nimittää sisälläpion niistä hänellen lähätetyistä Kuninkaallisista kirjoituksista, joista kopiat löytyy niissä Kuninkaallisessa Vallan-Säilyksessä löytyvissä vuosillisissa Pito- ja Päivä-kirjoissa. Näitä Kuninkaallisia kirjoituksia aloitetaan usseemmittain sillä sanalla: "Öppet bref till Herr Jöran Fincke" ja ovat niin kuin tässä seuraa. Nimittäin: vuonna 1547, d. 7 Jan. till Göran Fincke att behålla Wirmo skogsbygd uti Åbo län. — vuonna 1553, d. 12 Nov. att förskicka till K.M. et wisst besked på Finska Adeln. — vuonna 1554, d. 14 Dec. att afstyra Adelns stämpling med bönderna wid Elfsborg, att hindra K. M:ts fiskare. — vuonna 1562, d. 11 Jul. att återbetala de af Räntekammaren till låns tagne 200 mark örtugar. — vuonna 1565. d. 29 Apr. anbelangandes dess ranconering från Danmark. — vuonna 1567, d. 27 Nov. att tillika med Hertig Carl och Hertig Johan beställa om krigsfolkets aflöning, item, att inventera sölf-kammaren, och sedan skicka H.M. oförfalskadt Register derpå; — Vuonna 1568 d. 3 Dec. Fullmagt, att wara Lagman öfwer Norra Finland, Satagunden, Österbotten och hela Åland. — d. 17 Nov. Creditis, att efter dess medgisne instruction förhandla med Allmogen uti Uppland. — d. 22. att oförsumligen komma till H. Maj:t. — vuonna 1574, d. 21 Jun. till Jöran Fincke på dagön, att skaffa kalk till Stockholm. (Mutta eiköhään tämä jo lienee toinen mies tykkänään, samalla nimellä, e.m. Jöran Kustanpoika Fincke?).
[548] Jos tämä Kustav oli vanhin Gödikin poijista, niin se tais syntyä nuon v. 1519, tahi 1520. Niissä vanhoissa vallan Pito- ja Päivä-kirjoissa, Stjernmannin Höfd. Minne 2:sessa Osassa p. 420, 374. m.m. kuhutaan häntä Herraksi Porkkalaan; mutta Vapahuoneen kirjoissa kuhutaan häntä ainoastaan Herraksi Sonnäsiin; ja toas Stjernm. Höfd. 2:sessa Osassa p. 327, Tégelin Tarinamuksessa p. 35, m.m. sanotaan häntä Herraksi Pernoon ja Sonnäsiin; ja Ugglan Sw. Riks. R. Längd, IV. afd. p. III, m.m. mainitaan häntä Herraksi Porkkalaan ja Sonnäsiin; j.n.e. Se näyttää kuin hään oisi äitinsä emän-puolesta soanut Sonnäsia, isänsä emän-puolesta Pernoa, ja vaimonsa puolesta Porkkalaa.
[549] Hänen nimensä kirjutetaan sekä Mätta, Maetta, Mettä, että Merta. Hänen isä oli Linnanvouti Savonlinnassa Stén Jepin- e. Jaakon-poika (Ille) Porkkalaan, joka Palmsköldin puheen perästä oisi v. 1518 ollut Linnanisäntänä Viipurissa, ja v. 1509, nainut Anna Knuutintytärtä Laukkoon, jollen se anto huomenlahjaksi (morgongåfwa) Porkalan kartanota, jota se oli perinyt äitiltänsä Merta Ollintyttäreltä (Tavast).
[550] Tämä Anna Kustantytär Fincke Röfvarenäsiin, tuli naituksi Salmund Illen kanssa, joka tehtiin Peä-Käskynkäyttäjäksi Käkisalmeen s. 25 p. Kesäk. v. 1590, ja samana pänä myös yhen Suomalais Jalkaväen Rykmentin Evestiksi. — V. 1599, s. 5 p. Huhtik. pantiin häntä K. Sigismundin Käskynkäyttäjäksi Castelholmaan ja Ahvenanmoahan, kussa hänen täytyi antaita vankiksi Herttu Koarlen sotioillen, ja tuli vielä samana vuonna 1599 s. 10 p. Marrask. Koarlen käskyn perästa poikki-leikatuksi, ja ynnä muihen Suomalaisten vankiloihen kanssa teilatuksi (steglad) eli passaihin nauloitetuksi, Korpalan vuorella, varsin Turun linnan kohalla.
[551] Muutoin se näyttää, kuin yksi toinenkin mies nimeltä Stén
Fincke oisi elänyt jo nuon v. 1470 t. 1480, joka oli naitu Anna
Totin kanssa (Åke Axelinpojan Totin tytär) joka oli leskenä Hannu
Skiählin perästä (lue tätä Totin suku-johtausta, Peringsköldissä).
[552] Tämä Elisabeth Kustantytär Fincke Prestkullaan, mahto olla yksi mainio vaimo, koska se oli neljästi naitu, ensin Jaakko Myhrin kanssa, siitten v. 1581 Abraham Maunuksenpoika Illen kanssa Prestkullaan ja Sjölahteen, jonka kanssa hänellä oli yksi tytär Metta Aapontytär Ille, joka kuoli v. 1632 ja joka oli naitu Moaherra Herman Claesson Flemingin kansa; ja yksi poika Måns Aaponpoika Ille, joka nai Hebla Slangia, Eerik Pertunpoika Slangin tytärtä Balkiseen, eli sen ennen mainitun Sota-sankarin Eerik Slangin tätiä; jonka kanssa hänellä oli poika Kustav Ille, joka kanto vapamerkissänsä yhen rauta-sinisen käsi-varren rusko-keltaisessa vainiossa, ja käessa yhen valkoisen kielikukan. Tämä Elisab. Fincke nai kolmaisin Claes Flemingiä (?) ja neljännesti Henrik Erkonpoikoo Räf. Sjölahteen, yksi vapatoin mies (ofrälse man). — Se eli vielä leskenä v. 1627.