[622] Hauta-kirjutos, Grafskrift, Epitaphium.
[623] Se kuuluupi näin: "Sanct. Venerabilis Patris, Domini Conradi; Episcopi Aboënsis, anno 1489 den 13 Martii."
[624] Ruotiksi kirjutettiin hänen nimensä usseemmittain (sanan-supistamisella) aivan lyhykkäisesti: "Biskop Koort, Korth, ja Kort."
[625] Piispa, joka oli myöskin ollut yksi osallinen Kolmen Kuninkaan Veljellisyyestä, Turussa, ei laimin-lyönyt piteä kirkkonsa puolta, eli valvoa hänen hyötymisestään, kussa oli voan mitään etullista soatuvilla. Niin kuin Peä-Rovasti pisti hään jo v. 1459 nimensä hänen enonsa Arvidh Claussonin jälkeen-seätöksen ala, kussa hään Kolmen Kuninkaan Kammiollen (altari Trium Regum) poislahjoitti tilansa Sorkisten kylässä Euran pitäjässä (Porth. Chr. p. 456). Samana vuonna alakirjutti hään myös saman enonsa lahjutos-kirjan, kussa hään Pyhän Ristuksen ruumiin Kammiollen (Altari Corporis Christi) pois-anto tilansa Pärkiö Vehmaan pitäjässä (Porth. Chr. p. 434). Vuonna 1484 alakirjutti hään niin-ikeän Vapamiehen Járl Jönssonin seätöksen, kussa hään sovinoksi Hárald Ollinpojan murhasta, anto tilansa Kivikylä Virmon pitäjässä Kaikkein Ristuksen Uskollisten Henkein Kammiollen (Altari Animarum Christi Fidelium) (Porth. Chr. p. 442.), monta muita mainihtamatak. Ite hään ei seätänyt kirkollen paljo mitään, jos ainoastaan toimitti isän vainoonsa tahtoa (Åbo Tidn. 1785 p 199. keskustele Porth. Chr. p. 551 & 622).
[626] Tämä vanhaksi mainittu Eerik t. Henrik Bitze, on nimensäk suhteen paha eroittoo hänen pojasta ja pojan-pojasta, jotka kantovat saman nimen, ja joihen kanssa häntä ehkä sevoitetaan. Hänen sukunimensä kirjutetaan monella tavalla, sekä Biidz, Büdz, Bitz, Bytz, Bitzr, Bitze että Bisse (Porth. Chr. p. 543, 481,) ja se näyttää kuin sillä tarkoitettais yhtä kuin sanalla Bässe, (jota hään kantaa vapamerkissänsä). Juusten kuhtuu tätä Piispan iseä "famosus Miles, quondam Capitaneus Castri Aboënsis." Hään oli jo v. 1420 Miekkamies (Armiger) ja v. 1441 Tähtimies (Miles). V. 1437 oli hään Laintutkia Halikon kihlakunnassa, jota virkoo hään piti aina vuoteen 1453, jollon häntä myös kututaan Laintutkiaksi Vehmaan kihlakunnassa. Samana vuonna mainitaan häntä myös Lainjulistajaksi Pohjos-Suomessa, ja vuonna 1455, 1456 ja 1457 kuhutaan häntä jo Lainjulistajaksi Etelä-Suomessa (Lagman i Sudhersinne Laghsagu); ja v. 1449 häntä jo nimitetään Ruotsin Valta-Neuoksi, jollon häntä s. 31 päivänä Heinä-kuussa Visbyin kaupunnissa alakirjutti Kuninkaan Koarle VIII:nen ja Christian I:sen sovintoa Gottlannin soaresta (Hadorph efter Rimkrönikan p. 156.) von Stjernman sanoo hänen myös v. 1452 olleen Turun linnan ja moakunnan Peämiessä (Åbo Tidn. 1785. Bih. p. 198. Porth. Chr. p. 544). Hään eli vielä v. 1458, vaan oli jo kuollut ennen v. 1467, ja oli ollut osallinen siitä Turussa löytyvästä henkellisestä Kolmen Kuninkaan veljellisyytestä (Porth. p. 476, 545). Hänen iseensä ei tunnetak, ja hänen äitinsä (jonka nimee ei muistetak) oli Turun ensimmäisen Peä-Rovastin (Domprost) Heikki Maunuksenpojan sisar. Hään oli kuolemaisillaan, jälkeen-seätöksessänsä, pois-lahjoittanut tilansa Kuirilahen kylässä Paraisten pitäjässä, sillen Turun Peäkirkossa asetetullen Pyhä Pietarin ja Pyhä Poavalin Kammiollen (Porth. Chr. p. 445. Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 199). — V. 1435 oli hään vierasmiessä alakirjuttanut appensa Clauus Lydikinpojan seätös-kirjoo, jolla hään Papis-kammiollen (eli niin kuin sitä muinonkin kuhuttiin, "Neitzyn-kammiollen") Turun Peä-kirkossa, poislahjoitti Hukasten taloo Lemun pitäjässä, m.m. (Porth. Chr. p. 453); ja v. 1438, oli hään niin ikeän ala-kirjuttanut Turun Peä-Rovastin Matti Ollinpojan lahjutos-kirjan, jolla hään Pyhä Annan Kammiollen poisanto Littoisten tilan Nummen pitäjässä (Porth Chr. p. 448). Samana Vuonna istui hään Laki-miessä (såsom bisittare eller nämd i Konungens dom) Moan Oikeutessa (wid Lands-Rätten) jota piettiin Turussa, ja kussa häntä kuhutaan Laintutkia Vehmaan kihlakunnassa (Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 63). Vuonna 1449 vahvisti hään niin kuin Turun muinoisen Peämiehen Heikki Gärdshaghin vainaan lasten holhottaja (förmyndare,) sen kauppa-kirjan, jolla hään oli eläissänsä myönyt tilansa Keykalan kylässä Kalvolan pitäjässä Hämeenlinnan Vouvillen Engelbrecht Jaakonpojallen, 60 markkaan (Porth Chr. p. 525).
[627] Porth. Chr. p. 481, 453, 543. Tämä Anna Claus-Lydikintyttären (Djäkne) isä, oli se Clauus t. Niiles Lydhekeson, jota jo p. 424 nimitimme, ja jonka v. 1407 sanotaan olleen Laintutkiana Pohjos-Suomessa, ja v. 1414 ja 1420 Voutina (Foghot, Fogda) Turun linnassa. V. 1420, 1429, 1430 ja 1434 kuhutaan häntä myös tämän linnan Peä-mieheksi (Höwitsman); ja v. 1442 Capitaneus Castri Aboënsis (Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 191, 192). Hänen sanotaan tulella yläs-polttaneen oman vaimonsa nimeltä Christina Jonisedotteria, joka vielä eli v. 1435. (Porth. Chr. p. 453). Ilman tätä Annaa, joka mahto olla nuorin hänen lapsistaan, oli 7 muita; nimittäin: — 1) Tähtimies Henrik Clauson (Djäkne) Koskiseen, joka oli Valta-Neuo ja Lain-julistaja Pohjos-Suomessa (Lagm. i Norrsinne Laghsagu) voutesta 1449 vuoteen 1458, naitu Lucia Ollin-tyttären (Tavastin) kanssa; — 2) Arffwidh Clausson Nynäsiin, Tähtimies ja Valta-Neuo, naitu Ingeborg Arend-Pentinpojan tyttären kanssa; — 3) Tönne (t. Antonius) Clausson; — 4) Britha Clausdotter, Herreilään (?) naitu Heikki (Pekanpoika) Svärdhin kanssa, joka eli v. 1420, ja jollen se synnytti yhen tyttären, nimeltä Ragnild; — 5) Karin Clausdotter Kankkaan, ensin naitu v. 1407 Jaakko (Niileksenpoika) Kurkin kanssa, jollen se synnytti yhen pojan Claes Kurck Laukkoon, joka eli v. 1466; ja siiten Heikki Ollinpoika Hórnin kanssa Åminneen, joka oli Hórniloihen Peävanhin (Stamfader, Ättefader); — 6) Elin Clausdotter, joka oli naitu Herman Flemingin kanssa; — 7) Anna Clausdotter, josta äsken puhuttiin; — 8) Cecilia Clausdotter, naitu Claus Pekanpoika Flemingin kanssa Peningebyiin, joka oli Tähtimies ja viimäinen Lainjulistaja kokonaisessa Suomen-moassa; hään eli vielä v. 1405, ja oli niiten Suomalaisten Flemingilöihen Peä-vanhin (Peringsköld).
[628] Claes Bitze, jolla oli yksi poika Knút Bitze Öhrestadiin, naitu Brigitta Christjern-Pentinpojan (Oxenstjernan) tyttären kanssa Salestadiin.
[629] Tämä nuoreksi kuhuttava Eerik Bitze Viikiin, joka myös oli osallinen Turun Papin-veljellisyytestä (Porth. Chr. p. 476) ja jonka Porth. p. 545, ja 638 sanoo olleen Lainjulistajana Etelä-Suomessa v. 1462 ja 1463, oli naitu Tähtimiehen Olli Tavastin tyttären kanssa, nimeltä Märeta, jonka kanssa hänellä oli kaks lasta (Porth. luettaa p. 638 yhtä Antin nimellistä, kolmaneksi); — 1) Anna Eerikintytär Bitze, joka oli naitu Olli Jönsinpojan kanssa., Laijsiin, ja — 2) Heikki Erkonpoika Bitze, Nynäsiin (Porth. p. 637 kuhtuu häntä Tähtimies nuori Henr. Bitze Nynäsiin) joka oli naitu Anna (Hannon tytär) Totin kanssa Bjurumiin, jota usseemmittain kuhuttiin "Finska Anna på Åkerön," ja joka synnytti hänellen kaks lasta, Eerik ja Kirsti. Tämä Anna tuli siitten naituksi Clemet (Pentinpoika) Hogenskildtin kanssa Åkeröiin (kuhuttu Huitfelt), ja kuoli vasta v. 1549. Tämä Henrik Bitze joka oli Lainjulistaja Pohjos-Suomessa v. 1489, 1490, 1499, 1504 ja 1506, ja jonka Uggla kuhtuu Miekka-mieheksi Viikiin, ja sanoo olleen Peämiessä Turussa vuotesta 1480 vuoteen 1485, ja kantaneen vapamerkissänsä yhen hirven — oli v. 1499 Tukhulmissa alakirjuttanut K. Christian I:sen Kuninkaan-vaalia (Hadorph p. 367). Hään on tullut Porthanin luulon perästä (Chr. p. 545; Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 198.) sevoitetuksi ukkosek kanssa, joka oli hänen nimellinen. Sillä kaikki mitä v. Stjernman puhuu Henr. Bitzestä, niin se puhuu enin tästä nuoremmasta, ehkä hään nimittää häntä vanhaksi, ja villitteloo sillä sekä ihtesek että muita. Se on tässä, niin kuin moneissa muissa lopen-vanhoissa asioissa, työläästi käsittää totuutta vielä liiaksi kuin yhtäläiset nimet meitä ereyttää.
[630] Briita Bitze Benkkalaan, tuli naituksi Olli Drákin kanssa.
[631] Knút Bitze, Häänki mahto olla osallinen siitä toanon mainitusta Papillisesta veljellisyyestä (Porth. Chr. p. 477).