"Tiijänpähän tehneheisi
Leivoiset levättömiksi,
Peäskyiset pesättömiksi,
Tyttäret tyyvyttömiksi,
Vaimot kaikk' vajottaviksi."
Siitä vanha Väinämöinen
Mieli pahoillen paneeksin;
Sanan virkko, nuon nimesi:
"Vielä kehtaat kerskahtella,
Vanhoo miestä vaivutella, 140
Kiusata kisalla mielein!
Asioita entuisia,
Muistosta murenevia,
Mielestä mänettäviä.
"Anna sankariin sanoa,
Sola-uroin urmaistella:
Ounko milloinkaan minäpä
Heitä lauluillain hävennä,
Soitollain sovaistelunna,
Vikuuttanut virsilläini? 150
"Ei ouk noaroisten puheista
Naisten sanoista sanoa;
Mitä mielehen mänööpi,
Sylki suuhunsa veteäpi,
Sen hyö peättäävät toeksi,
Sanoovat soatettaneeksi."
XI. Sången.
Väinämöinen råkar i ny förlägenhet; räddar sig åter från en lifsfara, och öfverkommer lyckligen till andra stranden.
Saunatar on soaren neiti,
Pesulan pieni emäntä
Ammensi korvoa kolmet,
Soahvia satoa viisi;
Voahellaan valutteloopi,
Tyrskyllään tirskutteloopi,
Kynsin pienin kylvettääpi.
Hoikin sormin hierteleepi,
Lykkejä lykerttelööpi,
Hieroa hivutteloopi: 10
"Puhas, puhas pulmuiseni,
Valmis, valmis varpuiseni
Männä tuonnek tointuuallen,
Onnelaisten noatikoillen,
Taivalaisten taipaleellen,
Pesän Runon penkerillen,
Laulu-linnan liepehillen,
Rannoillen ikuisan rauhan,
Kussa kuullut kuunteloovat,
Autuat asuskeloovat; 20
Kussa muistot muhkiammat,
Mainittavat, mahtavammat.
Isommat ikuistetahan,
Vaipumasta varjellahan."
Saunastahan soatuammo,
Pesulasta peästyämmö,
Saunahatar soaren neiti,
Pesyttäri pieni piika
Hullust huusi hujahutti,
Yli salmen sanan soatti: 30
"Venet tuokee Väinämöillen,
Laivan loatu-laulajallen,
Peästääksenne peä-runojan
Nuoillen rannoillen runojen,
Lauluin taivaan laiturillen!"
Soaren miehet nuon sanoovat,
Uhkaavat salmen urohot:
"Mänköön hiisi hiihtämähän,
Lähköön lempo liesumahan
Tietä tällen tieturillen, 40
Jälet jalon jaksajallen,
Voiman tuulen voipahallen,
Myrskyjen musertajallen!
Oommo ennen nuoita nähnyt
Myrrys-miehiä hyviäik,
Velhoja verrattavia,
Lumojaan lukeilevia,
Noitujaan nostelevia;
Voan ei ouk mokoma miesi
Ennen näissä nähtyvissä 50
Kulkenut merellä meijän,
Soatettu selän ylitek,
Kuin tämä pukarin poika,
Tämä ohvatta olia.
"Väitikäs on Väinämöinen,
Suka suurin suvussamme.
Jopa meijät noitui nuohin
Alloihin avauntuvihin,
Pohjahan puvottavihin,
Uroisten upottavihin, 60
Miestehen mänettävihin.
Jos hänet Runolaan soamme,
Lauluin linnaan lasketaamme,
Teköö linnasta lihoa,
Luuksi lauluin laitostamme,
Rustoiksi runoiliamme,
Sorkiksi soitteliamme."