[Lauletaan kuin: "O Yngling om du hjerta har" &c.]
Niin poika, jos sull' syän lie,
Vanhojais nouvata!
Niin jouvuk tähän hätään, sie;
Ja moamme pelasta!
Niin mieluisa ei lähti lie,
Kukkaisten liepeella, —
Niin suloinen ei päivä viel',
Kuin kuolla moallensa.
Sun voipa-töitäis kuultuiksi-
pa aina tulla sais'.
Ja laulettaisiin ijäksi
Ylistös-runojais.
Nimeisi meitä muistuttaa! —
Nuorikin neitopa
Hään kukkaisillaan kostuttaa
Ja hautais kaunistaa.
Kalevan Tytär.
[Lauletaan arvollakin kuin "Yksi päivä nyt ehtii ehtoolle, ei murheesta mistäkään tietäk", &c. Ennen painettu Otavan II Osassa p. 315-317.]
Loilu.
[Loilu, Ballad. Aineeksi on otettu tarinaa jota luetaan Ganand. Mythol. Fenn. p. 30.]
"Kuules mun Emoini, kultasein — kuuleppas,
Laskek minun keollen käymään!"
"Vieläpä niin!
Pie suus kiin!
Olithansa keolla öyläin." —