Hatting. Vai niin, te väistytte vaimon vuoksi miehen tieltä.
Knudsen. Molempain vuoksi, se tietäkää.
Hatting. Teidän ehdotuksenne on sangen kaunis, ja kieltämättä se on minulle hyvin viekoitteleva. Mutta minulla on haltuuni uskottu tehtävä, joka minun tulee miehenä suorittaa.
Knudsen. Tällä kertaa herra Rönnow varmaan on teille kiitollinen, jos jätätte sen tekemättä.
Hatting. Mutta hänellä on suurempi syy kiittää minua, jos sen toimitan. Nämä asiat eivät kuulu yhteen. Ne ovat kaksi eri asiaa, ja me emme heitä toista toisen vuoksi. Sekä minulle että herra Rönnowille on parasta, että suoritamme loppuun, minkä kerran olemme alkaneet.
Knudsen. Hylkäättekö siis tarjouksen?
Hatting. Jos tahdotte siirtyä herra Rönnowin tieltä muilla ehdoilla, jotka eivät ole yhtä kohtuuttomia kuin tämä vaatimuksenne, niin sopiihan asiata ajatella.
Knudsen. Muita ehtoja minulla ei ole. Näin ollen minä pyydän, että te laintuntijana vastaisitte erääseen kysymykseen. Eikö meidän lakimme myönnä vaimolle mitään oikeutta lapsiin?
Hatting, Myöntää tietysti. Laki myöntää äidille hyvinkin paljon oikeutta, ja jos hän on naimisissa, niin tulee miehen lain mukaan neuvotella vaimonsa kanssa kaikesta mikä koskee lapsia.
Knudsen. Eikö siis aviomies saa lähettää lasta kotoa ilman äidin suostumusta?