Margrete. Hän ei tahdo tavata ketään. Hän on lukinnut ovensa.
Tokslund. Hyvä Jumala, mitä ne ovat hänelle tehneet? Jos ne ovat tehneet rouvalle pahaa, niin minä sanon, että se on kelvoton teko. Sanokaa minulle, kuinka asia on, minä tahdon tehdä mitä hyvänsä hänen puolestaan!
Margrete. Minä en saata sanoa. Oletteko nähnyt Knudsenia?
Tokslund. Olen kyllä. Hän kävi meillä ja pyysi minulta hevosta hakeaksensa herra Rönnowia kotiin. Mutta minun hevoseni eivät olleet kotona. Sitten hän meni hankkimaan hevosta muualta.
Margrete. Eikö hän siis tuonutkaan herraa kotiin?
Tokslund. Ei, herra Rönnow tuli yksinään heti sen jälkeen, kuin Knudsen oli lähtenyt meiltä. Hän tuli jalkaisin, ja oli läpi hiestynyt ja tomuinen ja niin kiiruissaan, ettei huomannut minua, vaikka tuli tiellä vastaani. Knudsen on varmaankin mennyt Ylikartanoon. Enkö minä voi millään tavoin auttaa?
Margrete. Tässä ei tiedä mitä tekisi.
Tokslund. Mutta jos jotain voisi tehdä, niin teidän täytyy sanoa minulle. Sillä rouvan puolesta minä tahdon tehdä vaikka mitä. Minä olen vaan talonpoikainen mies, mutta minulla on vaikutusvaltaa tällä paikkakunnalla. Tietäkää se!
Margrete. Hyvä Tokslund. Paljon kiitoksia hyvästä tahdostanne. Mutta nyt meidän täytyy lähteä täältä, varatuomarin herrasväki tulee sisälle.
(Margrete ja Tokslund poistuvat eteisen ovesta.)