MERISAARI. Sellaiseen etsimiseen ei minulla ole halua.
AIRIO. Sitten annamme sen olla suomentamatta. Lystiä onkin olla oikein tosi pulassa! Nyt saat ensi kerran koettaa siipiesi kantavuutta — sinä kananpoika! — Nyt minä tiedän! Me yritämme päästä tuttavuuteen — hyökkäämme jonkun perheen vieraiksi, tässä naapuristossa.
MERISAARI. Ei, ei — en minä sellaiseen pysty.
AIRIO. Mihinkäs sinä sitten oikein — (On ottanut lompakosta muistikirjan, jota selailee.) Häh! Kuivettunut ruusu! (Pudottaa muistikirjan maahan.)
MERISAARI vilkastuen. Ruusu! Anna tänne se!
AIRIO ei anna. Vai niin! Vai keräilet sinä käpristyneitä ruusuja?
MERISAARI. Anna mulle se!
AIRIO. Enpäs annakaan! Ensin pitää sinun istua rippituolissa synneistäsi. Mistä olet saanut tämän?
MERISAARI kääntyy pois, eikä vastaa.
AIRIO. Kyllä ymmärrän! — Sinulla on ollut salaisia seikkailuja minun selkäni takana?