MERISAARI. Eräs mies sanoi vaunujen olevan Lahdenpohjan kartanosta.
AIRIO. Lahdenpohjan! Tiedätkös missä Lahdenpohja on?
MERISAARI. Jossakin näillä seuduilla.
AIRIO viheltää. Ymmärrys hoi! Sentähden sinä tahdoitkin aivan välttämättömästi kulkea tänne päin, jossa muka on niin ihmeen kaunista! Ha, ha, ha! Oletpa koko veitikka! Siksi siis sinusta on tullut sellainen haaveksijakin! Ha, ha, ha! Mutta leikki sikseen! Kun kerran täällä olemme, niin pitäisi meidän myöskin nähdä tuo sinun Lahdenpohjasi.
MERISAARI. Niinpä kyllä, mutta aivan rahattomina —
AIRIO. Mitä niistä! Mitä me sellaisessa paikassa rahoilla tekisimme! Onhan sinulla ruusu valtakirjana! — Hss! Kuka tulee tuolta! Tule syrjään! (Piiloutuvat.)
SANTTU tulee. Tekeytyy jätkämäiseksi.
Laulu n:o 4.
Heikkilän Tiltu se sydänmaalla
Niitä likkoja korjempia.
Eikä hän koskaan rakastele
Niitä poikia huonompia.
AIKIO. Sepäs lysti rekiviisu!