MERISAARI. Älä lörpöttele!
AIRIO. Olenhan vakava, kuin virstan tolppa. — Me tulimme sellaiseen päätökseen, että — että — oh! se oli ihana päätös! — Mutta mitenkä on sinun laitasi, sinä vanha junkkari?
MERISAARI. Minulle ei ole tapahtunut mitään erityistä!
AIRIO. Äläpäs narraa poikaseni! Luulenpa, että sinun haaveksiva katseesi on löytänyt tiensä Laura-neidin sydämmeen, ihan sinne sisimpään sopukkaan. Ha, ha ha!
MERISAARI. Sinun ilveilysi kiusaa minua!
AIRIO. No, mutta herran pieksut — mitä minä sitten tekisin! Aivan mahdotonta on ajatella nukkumista! Minulla on niin hirveä halu tanssia! Entä jos lähtisimme tansseihin? — Voi poikaseni sinua! Sinä et ole oikein iloinen tänään!
MERISAARI. Minäkö? Minä en milloinkaan ole ollut niin iloinen kuin tänään.
AIRIO. Voi ilon ja riemun päivä! En minäkään! — Kuulepas, oletko saanut tuoreen ruusun tuon käpristyneen sijaan? — Se oli erinomainen päähänpisto meidän luojaltamme, että nälkä pakoitti meidät kuokkavieraiksi tänne.
Laulu n:o 15.
Kun ensi kerran nähdä sain
Sun Hellä armahain —
Sun katsees oli tulta vain,
Mi lemmen sytti rintahain.
Oi Helläsein,
Mun impyein!
Sa olet kallein aartehein!