Siten oikasee Jumalan Sana ne muutamat vähäpätöset erhetykset, jotka tavalla tai toisella ovat sinne pujahtaneet. On muistettava yllämainittujen aukkojen olevan siinä ajanjaksossa, joka täydellisesti täydennetään Uuden Testamentin henkeyttämän todistuksen kautta.

Siis, Usherin pitäessä vuotta 1 4005:nä Aadamin luomisesta, oli se todellisuudessa, niinkuin olemme näyttäneet vuosi 4129 raamatunkertomuksen mukaan, joten siis selviää, että vuosi 1872 j.K. on maailman luomisesta vuosi 6000, ja v. 1873 j.K. on seitsemännentuhatvuotiskauden alku, seitsemäs milleniumi tahi seitsemäs tuhatvuotispäivä maan historiassa.

Niinmuodoin on yksin Raamatusta otettu ajanlasku alkaen luomisesta riittävästi todettuun yleiseen historiaan asti selvä ja vahva ja antaa samalla todistuksen jumalallisen kaitselmuksen erityisistä muistiinpanotavoista, sen kätkemisestä ja sen vähitellen tapahtuvasta paljastamisesta, kun aika on tullut. Ja tämä yhdistettynä luotettaviin vuosilukuihin kristillisessä ajanlaskussa ja muutamiin vuosisatoihin ennen sitä, tekee meille mahdolliseksi tarkalleen määrätä sen paikan, missä me nyt olemme ajan virralla. Ja me alamme toivehikkaasti nostaa päämme ylös ja iloita, kun aavistamme että todellakin olemme siirtymäisillämme seitsemännen vuosituhannen ihanaan aikaan — jos kohta huomaammekin, että sen alku tulee olemaan pimeä ja täynnä hätää, niinkuin profeetat ovat ennustaneet, ja että rajuilmanpilvet alkavat kokoontua ja pimetä.

Herramme syntymisen vuosiluku.

Kuudennella vuosituhannella alkoi kirkko laskea ajan Herramme syntymästä ja määräsi vuosiluvun A.D. (Anno Domini, Herramme vuosi, kristillisen ajanlaskun v. 1), niinkuin se nyt on, s.o. 536 vuotta Kyyroksen, Persian kuninkaan ensimäisestä vuodesta. [Vuoden A.D. määräsi jo neljännellä vuosisadalla Dionysius Eksiguus ja muut sen ajan oppineet, vaikka se ei tullut yleiseen käytäntöön, ennenkuin kuudennella vuosisadalla.] Se asianhaara, onko tässä osattu oikeaan tahi ei, ei vaikuta tässä ylempänä esitettyyn ajanlaskuun, joka osottaa, että nuo kuusituhatta vuotta Aadamin luomisesta päättyivät vuodella 1872 j.K.; tämä on nimittäin kahdeksantoistasataaseitsemänkymmentäkaksi vuotta sen vuoden jälkeen, joka merkitään A.D., ja Kyyroksen ensimäinen vuosi oli viisisataakolmekymmentäkuusi vuotta ennen tätä vuotta (A.D.), olkoonpa tämä sitte ollut Herramme syntymävuosi tahi ei.

Emme kentiesi voi selittää tätä paremmin kuin viivalla ja sen yläpuolella olevalla tähdellä, joka esittää A.D:tä v. 1 — näin siis: e.K.————*—j.K. Otaksu, että viiva esittää maailman historian kuuttatuhatta vuotta Aadamin luomisesta vuoteen 1873 j.K.; ja esittäköön tähti kääntymäpistettä e.K:n ja j.K:n välillä. Tämän pisteen siirtäminen puolelle ja toiselle, ei muuta ajanjakson pituutta kokonaisuudessaan, joskin se muuttaa vuosien nimitykset. A.D. pisteen muuttaminen vuoden taaksepäin tekisi jakson e.K. vuotta lyhemmäksi ja jakson j.K. vuotta pitemmäksi, mutta e.K. ja j.K. vuosien summa tulisi edelleenkin olemaan sama, sillä mitä otetaan toiselta osalta se tulee lisäksi toiselle osalle. Tutkikaamme nyt kumminkin lyhyesti Herramme syntymisen vuosilukua, koska se tulee olemaan hyödyksi tutkimuksillemme edempänä.

On tullut tavaksi oppineiden keskuudessa myöntää, että yleisesti hyväksytty A.D. (v. 1) on neljä vuotta väärin, että Herramme syntyi neljä vuotta ennen sitä vuotta, jota nimitetään A.D:ksi, s.o. vuonna 4 e.K. Ja tätä päätelmää ovat tavallisen englantilaisen raamatunkäännöksen toimittajat seuranneet. Me emme voi myöntää, että v. 4 e.K. oli Herramme syntymisen todellinen vuosiluku. Päinvastoin huomaamme hänen syntyneen ainoastaan yhden vuoden ja kolme kuukautta ennen tavallista ajanlaskuamme, nim. Lokakuussa v. 2 e.K.

Tavallinen syy, minkä vuoksi useimmat väittävät, että vuosi 1 olisi ollut asetettava neljä vuotta taaksepäin määrätäkseen tarkalleen Vapahtajamme syntymäajan, on ollut halu saada se yhtäpitäväksi eräiden tietojen kanssa, joita juutalainen historiankirjottaja Josefus on antanut Herodes Suuren hallitusajan pituudesta. Erään hänen tiedonantonsa mukaan näyttää siltä kun Herodes olisi kuollut kolme vuotta ennen sitä vuotta, jota pidetään vuotena 1. Jos tämä olisi totta, todistaisi se selvästi, että Herramme syntyi v. 4 e.K.; sillä juuri tämä Herodes käski tappamaan Betlehemin pienet lapset ja hänen käsistään lapsi Jeesus pelastettiin. (Mat. 2: 14—16.) Mutta onko tämä Josefuksen tiedonanto luotettava? Onko totta, että Herodes kuoli neljä vuotta ennen A.D.? Me vastaamme kieltävästi: Josefuksen tiedonannot eivät yksin muodosta riittävän luotettavaa lähdettä tämän kysymyksen ratkaisemiseksi, koska hän on tunnettu ja tunnustettu olevan vähemmän tarkka tiedonannoissaan, mitä vuosilukuihin tulee.

Mutta tämä mielipide on voittanut alaa; vuosiluku 4 e.K. on tullut yleisesti hyväksytyksi ja historiallisia tapauksia ja vuosilukuja on täytynyt venyttää, jotta kävisivät yhteen ja tukisivat tätä päätelmää. Muiden esitettyjen todistuksien muassa, että v. 4 e.K. oli oikea vuosiluku, oli eräs kuunpimeneminen, jonka Josefus sanoo tapahtuneen vähää ennen Herodeksen kuolemaa. Kaikki, mitä tästä kuunpimenemisestä tiedetään, on kuten seuraa: Herodes oli pystyttänyt suuren kultaisen kotkan temppelin portin yläpuolelle. Kaksi etevää juutalaista, nimiltään Mathias ja Juudas, houkuttelivat eräitä nuoria miehiä repimään alas sen. He tekivät tämän ja heidät vangittiin ja mestattiin. Tehdäkseen asian selväksi kertoo Josefus, että samalla aikaa oli toinenkin Mattias, ylimmäinen pappi, joka ei ollut sekaantunut meteliin. Hän lisää senjälkeen: "Mutta Herodes otti tältä Mattiakselta pois hänen ylimmäispappiutensa ja poltti sen toisen Mattiaksen, joka oli nostanut metelin, tovereineen elävänä, ja samana yönä oli kuun pimeneminen." Tämä on kirjoitettu muistiin ikäänkuin Herodeksen viimeisinä esiinpistävinä tekoina, joka tapahtui aikana, joka Josefuksen mukaan mahdollisesti vastaa v. 4 e.Kr., ja joka myös tarkottaa sitä samaa vuosilukua mainitulla pimenemisellä.

Mutta kun joskus neljäkin kuunpimenemistä sattuu samana vuonna, on ilmeistä, ettei, paitsi erinomaisten olosuhteiden vallitessa, tuollaisen tapahtuman muistiinmerkitseminen todista mitään. Siinä missä aika yöstä, aika vuodesta ja pimenemisen suuruus yhteisesti ovat ilmotetut, kuten muutamissa tapauksissa on tehty, on muistiinpanolla suuri arvo vuosilukujen määräämisessä; mutta tässä tapauksessa ei esiinny mitään semmoista; niinmuodoin ei muistiinpano todista kerrassaan mitään, mitä ajanlaskuun tulee. Josefus mainitsee tosin jonkun paaston, jota mahdollisesti olisi pidetty ennen tuota tapausta, mutta mikä paasto, tahi miten kauvan sitä ennen se oli, sitä ei mainita.