Vanhain arvokkaiden ylösnouseminen ja sairaiden ennalleenasettaminen terveyteen uskon rukouksen vastauksena herättää varmaankin ihmisissä, kun he ovat saaneet ajattelemisen aikaa ja ovat ehtineet tulla tajuihinsa suuren hädän hävityksen jälkeen, ajatuksen ja toivon muiden — heidän sukulaistensa ja ystäväinsä — mahdollisesta ylösnousemisesta Kristuksen lupauksen täyttymisenä siitä, että kaikki ne, jotka ovat haudoissa, kuulevat hänen äänensä ja nousevat ylös. Eikä näytä uskomattomalta, että uskon rukousten vastauksena kuolleiden ystävien herättämisestä tämä suuri työ alkaa ja jatkuu. Me huomaamme sellaisen tavan järjellisyyden mikä näyttää meistä olevan parempi kuin muut, joita voimme ajatella, sillä silloin nousevat kuolleet vähitellen ja päinvastaisessa järjestyksessä kuin he kuolivat. Ja niinmuodoin valmistettaisiin ylösnousseille koti ja sydämellinen vastaanotto sekä elämän mukavuudet juuri kun he palaavat elämään. He tutustuvat niinmuodoin helposti niiden kieleen, ja tapoihin, jotka ympäröivät heitä, kun sitävastoin, jos vastakkaista järjestystä seurattaisiin, herätetyt olisivat valmistumattomia uusiin olosuhteisiin ja olisivat kokonaan muukalaisia eivätkä olisi sukua sille sukukunnalle, jonka keskuuteen he tulevat. Nämä väitteet eivät kumminkaan pidä paikkaansa profettoihin ja vanhoihin arvokkaisiin nähden, jotka, kestettyään kokeensa, nousevat ylös täydellisinä ihmisinä, ja sellaisina ovat henkisesti, siveellisesti ja ruumiillisesti kaikkia muita ihmisiä parempia.
Ei ole todennäköistä, että kaikkien rukouksiin kuolleiden ystävien herättämisestä vastataan heti, sillä Herralla on vahvistettuja suunnitelmia heidän herättämisestään, ja niiden kanssa eivät sellaiset rukoukset aina ole sopusoinnussa. Se järjestys, jonka hän valitsee, riippuu — mikä myös käy selvästi ilmi seurakunnan ja vanhojen arvokkaiden ylösnousemisesta — määrätystä sopivaisuudesta sekä niihin nähden, jotka herätetään, että niihin ystäviin ja olosuhteisiin nähden, joissa he alkavat uuden elämänsä.
Tämä edellyttää jonkun määrän valmistusta niiden puolelta, jotka esittävät sellaisen pyynnön — sydämen ja elämän sekä suotuisten olosuhteiden valmistamista, niin että he voivat käydä eteenpäin pyhyyden raivatulla tiellä. Sellaiset ylösnousemiset olisivat niinmuodoin elävien uskollisuuden palkintona, samalla kertaa kuin ne vakuuttaisivat suotuisat olosuhteet herätetyille.
Ihania toiveita.
Mitä ihania toiveita tarjoaakaan uusi talous, kun se on pantu täydelleen voimaan! Siirtyminen armotaloudesta toiseen on muinaisina aikoina ollut tunnusomainen ja silmiinpistävä, mutta tämä on kaikista tapahtumarikkain.
Ei ihmettä, että ajatus sellaisesta näystä — kokonaisen suvun palaamisesta Jumalan tykö riemulla ja ylistyksellä ja ijankaikkisella ilolla heidän päänsä päällä — näyttäisi liian hyvältä ollakseen totta; mutta se, joka on antanut lupauksen siitä, on kyllin voimakas täyttämään kaiken hyvän suosionsa. Vaikka suru ja huokaus näyttävät melkein erottamattomilta meidän olennostamme, pakenevat suru ja huokaus kumminkin pois. Vaikka itku säkissä ja tuhassa on jatkunut koko tämän pitkän synnin ja kuoleman yön, odottaa kumminkin ilo Tuhatvuotiskauden aamuna ja kaikki kyyneleet pyyhitään pois jokaisilta kasvoilta, kauneus annetaan tuhan sijaan ja iloöljy murheellisen hengen sijaan.
Hänen valtakuntansa kasvaminen.
Valtakunta kasvaa ja näyttäytyy erilaisissa osissaan, niinkuin maalliset valtakunnatkin, kunnes se tulee suureksi vuoreksi (valtakunnaksi), joka täyttää koko maan. (Dan. 2: 35.) Englanti voi olla kuvana tästä. Tämän valtakunnan muodostaa ensiksi tämän valtakunnan hallitsija ja hänen hovinsa. Toiseksi lasketaan siihen parlamentti ja hallituksen ministeristö. Senjälkeen käsittää tämä valtakunta jokaisen englantilaisen ja jokaisen sotilaan, joka on vannonut alamaisen uskollisuutta ja tottelevaisuutta sille, ja vielä laajemmassa merkityksessä käsittää se kaikki voitetut alamaiset koko sen laajoilla alueilla, Intiassa ja muualla, jotka eivät julkisesti vastusta sen lakeja.
Niin on myöskin Jumalan valtakunnan laita. Alkuperäisesti on se Isän valtakunta, joka vallitsee kaikkialla. (Matt 13: 43; 26: 29.) Mutta Isä on vapaaehtoisesti päättänyt tuhannen vuoden aikana antaa maan vallan valtuutetulle sijaishallitsijalleen — Kristukselle ja hänen morsiamelleen, jotka ovat korotetut jumalalliseen luontoon ja korkeuteen — joka on saanut tehtäväkseen kukistaa ja hävittää pahan ja kohottaa kaikkia, jotka tahtovat tulla täyteen sopusointuun Isän kanssa uuden liiton armostarikkailla ehdoilla. Senjälkeen käsittää se maalliset palvelijat, "päämiehet", jotka ovat valtakunnan näkyväisiä edustajia ihmisten keskuudessa. Vielä laajemmassa merkityksessä käsittää valtakunta myöskin ne (sekä juutalaiset että pakanat), jotka, kun he näkevät valtakunnan perustettuna, tottelevat ja kunnioittavat sen kuningasta alamaisuudessa. Sen laajimmassa merkityksessä käsittää se niinmuodoin alamaisiksi kaikki, jotka tottelevat sen lakeja kun taas kaikki muut hävitetään. — Apt. 3: 23; Ilm. 11: 18.
Sellaiselta näyttää Jumalan valtakunta sijaiskuninkaan hallituksessa määrätyn tuhatvuotisen hallituksen lopussa: silloin vallitsee taistelemalla saavutettu rauha ja pakotettu vanhurskauden hallitus. Kaikki parantumattomat vastustajat ovat hävitetyt rautavaltikkahallituksen aikana (Ilm. 2: 27), niinkuin profetta Jesaja kirjottaa tästä ajasta: "Sadan vuoden vanhoina syntiset joutuvat kirottavaksi (heidät tuomitaan menettämään elämänsä)". Vaikka hän kuolisikin tämän ikäisenä olisi hän ainoastaan lapsi, koska hän ainoastaan ulkonaisenkin tottelevaisuuden kautta valtakunnan järjellisiä ja vanhurskaita toimenpiteitä kohtaan olisi voinut elää ainakin Tuhatvuotiskauden loppuun. — Jes. 65: 20; Apt. 3: 23.