N:o 4.[14] Muovitsille.
Yötä olvelassa oltuansak.
(Fredmans Epistel, N:o 67).
"Fader Movitz bror, spänn igen dina skor". etc.
Kuules, Muovits, hoi!
Mitenkäs sie nyt voi'?
No, missäs sarveis? — Tuossapa, toi!
Tartuk huiluis' kiin —
Soittelek — kas' niin!
Mitäspä seisoot siin?
Kastappas, viinalla,
Sun sun!
Ja nostappas Tiinalle,
Toi puu!
Tapin aukaisee…
Olet voipa sie —
Ja aika uroik lie.
Miepä Eukko, mie,
Oiva vaimoki lie,
Ja riski muija — kuuleppas sie!
Vaikka olenki jo
Iki vanha, no —
Niin vielä jaksannoon
Huiskua renkilöi-
hen kanss',
Ja kuiskua sänkylöis-
sä kanss'.
Kappas rintojain,
Hauvis-lihojain,
Ja minun pohkeitain!
Panek lakkiis noin!
Jopa sukkaisi toin —
Ja harjak kenkäis lakkamatoin!
Siin' on ihra ja voi,
Tuossa rasissa — toi,
Niin hivutappas, hoi!
Eläppäs laskuja-
ni koa —
Ja seisoppas astioi-
hen ta'a!
Kappas niin! — no, no…
Nyt out valmis jo —
Tott' halailet mun-ko?
Tartuk sarveis kiin — — —
Ovi aukk'! — kass niin!
Ja soitappas nyt piijoillenkiin —
Tuoss' on nuoripa nais',
Soitak sarvellais,
Ja panek parastais!
Nähhen, sen koitella
hala'at;
Ja poskessa moitella
jo soat.
Yähäik tuosta vaan —
Ei sen armostaan-
pa paljon olekkaan.
Voi noit' kukkia!
Silkki-sukkaisia,
Ja uusii muna-lukkoisia — - —
Väisteleppäs, nyt sie,
Tuollen, kuikallen, tie!
Joka niin koree lie.
Viinoo, jos latelet,
Niin jois;
Ja kaikkipa katehet
Nyt pois!
Mänkeä helvettiin — — —
Katos tuotakiin,
Kuin tuossa sukelsiin.
"Miepä tanssistaan,
Vähä piijoistakaan —
Jo itek piru on puvussaan!
Musta-kynsillään —
Siinä seisoo hään!
Jopa tuon häjyn neän. —
Kuitenk', niin huitissa-
pa voan,
Mä myöhäänki tyttölöi-
tä soan.
Hyväst' nyt! — mään pois;
Yöksi, jos ma sois'
Niin mullaik tyttö ois'."
N:o 5.[15]