69 Satu.

Yxi Talonpoika, joka rupeis Sotamiehexi ja sitten Kauppamiehexi.

Woi kuinka suuresa orjuudesa ja wiheljäisyydesä minä elän huusi kerran, yxi Herran kartanon työsä wäsynyt ja tuskaunut Talonpoika; sillä minun täytyy kuluttaa kaikki minun päiwäni ojimisella, kyntämisellä, sonnan wedolla ja kylwämisellä, ja en minä kuitenkaan wihdoin tule muuxi kuin minä olen. Minä pysyn aina tämmöissä. Sotawäesä kuitengin päästään kunniaan, ja yxi ainoa onnen tapaus taitaa yhden miehen saatta ikuiseen kunniaan ja arwoon. Totisesti minun pitää parata tilani, toimitta ittelleni hewosen ja sota aseet, ja koetteleman minun onniani sodasa. Hän meni sijs pois, täytti aikomuxensa, ja odotti sitte että joku sodan-tappelus olis tapahtunut; mutta kuin hän rupeis ajattelemaan, että hän siellä kukaties mistais kätensä ja jalkansa, päätti hän jälle mennä takasin kotia. Kuin hän niin käweli jongun ajan raskasna Riddarin ajatuxilla sai hän toisen uuden joukahduxen päähänsä. Minä taitaisin, ajatteli hän, tehdä paljoa suuremman onnen, joss minä rupean Kauppamiehexi. Tämä ei niin pian hänen mieleensä joukahtanut, ja sytyttänyt halua sijhen, ennen kuin hän toimitti ittellensä aluxen, wuokkrais sen, ja meni merelle woiton ja tappion päälle. Nyt hän jo rakensi ajusaan linnoja ilmahan, ja luuletteli ittiään, että hänellä jo oli molemmat Indiat arkuisansa, ennen kuin hän oli hywin laskenut ulos koti-rannalta. Mutta meidän kauppamies sai pian katua kauppojaan.

Yxi wäkewä myrsky tuli joka wei hänen aluxensa karille ja hieta riweleille, josa kauppamies, alus kalu ja kaikki tyynni onnettoman haaxi-rikon kautta hukuit ja pois tulit.

Oppi. Huikendelewaisuus ja ympärinsä häälywä mieli on enimmitten meille ihmisille wahingollinen.

70 Satu.

Yxi Joki (Wirta) ja Lähde.

Kerran ylös tuli yxi rijta yhden Joen ja yhden Lähteen wälillä, sijtä, kuka heistä olis etuisampi ja parempi toistaan. Joki ylpeili paljon wetensä ja kalainsa yli kuin hänellä oli; ja kehu kuinga hän paljon wettä wiepi mereen, purjehtiwaisten hywäxi; ja että hänen rannoilleen monet kaupungit, kylät ja huoneet raketaan, ja että hän sekä ihmisille, että eläimille paljon hyödytystä ja iloa matkaan saattaa. Wielä sanoi Wirta, sitä wastaan niin Lähteellä on pimiä juoxu maan kamaran alahitte; se maka niinkuin peitetty lewän alla, ja niinkuin warkahin tulee edes päiwän walkeuteen, ikään kuin hän häpiäisi näyttämään päätänsä. Tämän ylpiän ja kowan häwäistyxen otti Lähde niin pahon ylös, ja pahaxui niin suuresti sitä, että hän mietti kostoa, ja tukki kaikki pienet ojat ja weden juoxut, ja niin esti weden walumisen Jokeen, niin että Joen juopa wähän ajan sisällä kuiwi ja kurehtu niin että kalat kuolit ja mätänit mudasa, hywin ansaituxi rangaistuxexi Joelle, joka oli ittestään kerskannut ja ittelleen tygö lukenut sitä kuin, alkulähteelle tuli josta hän sai kaiken sen siunauxen kuin hän nautti.

Oppi. Se joka ittiänsä kerskaa jongun edun tähden, hän häwäise sitä, joka on ensimmäinen alku ja lähde sijhen.

71 Satu.