Oppi. Raha ja antimet owat paras matka passi yli koko mailman; ja ei mingään kanssa olla nijn liki sukua ja ystäwyydes, kuin rahan kautta.
89 Satu.
Yö-Rastas ja Haukka.
Koska yxi Yö-Rastas istu ja wiserti yhes metsistös, tuli yxi syöläs Haukka, ja lykkäisi hänen oxalta, josa hän istui. Yö-Rastas rukka pyysi wastata itsiään, ja sanoi ettei hänen pikkarainen rungonsa paljon ruaxi kelwannut, ja että isompia lintuja löytyis mettäsä. Se on tosi, sano Haukka, mutta luulekkos, että minä lasken yhen pienen linnun joka jo on minun kynsisäni, yhen suuremman tähen, joka ei ole minulla? salli sijs, sano Yö-Rastas, pelastaa minun henkeni yhellä suloisella weisulla. Ei luonnan, wastais Haukka, minun wattani on jotain wailla, waan ei minun korwani tarwihte mitään.
Oppi. Paree yxi pyy piwosa, kuin kaxi mettäsä eli puun oxalla.
90 Satu.
Yxi Sääski ja Mehiläinen.
Yxi Sääski joka wilusta ja näljästä tankistunut oli liki puoli kuolluxisa, antoi itsensä yhtenä kolkkona aamuhetkenä yhen Mehiläis pesän eli pölhön tygö, ja rukoili almuja ja apua: hän tarjoisi myös ittensä ynnä, ruan ja kamarin edestä opettamaan mettiäs seurusta weisus, spelisä ja musijkisä. Yxi Mettiäinen wastais kaikkein puolesta suurella siweydellä, ja pyysi, ettei hän pahaxuis sitä: sillä, sanoi hän, me ylöskaswatamma meidän lapsemme sijnä elatuxen keinosa ja käsityösä, kuin me itte taidamme, että he tulisit kelwollisixi, tulewina aikona elättämään ittensä heidän oman wireydensä ja työn tekewäisyydensä kautta.
Oppi. Laiskat kerjäläiset, jotka taitawat, mutt' ei tahdo työtä tehdä, ei mahda millään oikeudella odottaa ja waatia almuja: ja tapahtuu heille tämä wiheljäisyys, ettei he lapsuudesta ei ole saaneet oppia mitään soweliasta työtä, jolla he ittensä taitaisit kunnialla elättää.
91 Satu.