[[40]] Linnoituksen nimeksi Kolumbus antoi La Navidad (Joulu), koska hän sinä juhlapäivänä oli saapunut tänne.
[[41]] Kolumbuksen toiveet La Navidadin linnoituksen suhteen pettivät. Kun hän seuraavana vuonna tuli toiselle retkelleen, linnoitus oli tuhottu perustuksiaan myöten ja siihen jäänyt miehistö kokonaan surmattu. Historian ei ole onnistunut selvittää tapahtumaa. Siten voidaan olettaa, että Guacanagari olisi tehnyt hävitystyön tai että, kuten Guacanagari itse selitti, saareen hyökänneet karibit olivat syypäitä. Kolmas mahdollisuus on, että espanjalainen miehistö saaliinhimossaan olisi itse ollut syypää tuhoonsa.
[[42]] Kun päästiin lähemmin etsimään, löydettiin kahden ja kolmen, jopa joku kahdeksankin naulan painoinen kappale, kertoo Las Casas.
[[43]] Tässä joessa, jonka nimi on Yaqui, on tosin kultaa; mutta Las Casas arvelee Kolumbuksen nähneen vain kiillettä eli katinkultaa. Kirkkaan veden pohjalla hiekassa katinkultajyväset kimaltelevat aivan kuin kulta, kuten tiedetään. Nykyään tämän joen nimenä on Santiago.
[[44]] Nykyisin Chuzona-Chico, kolmen ja puolen leguan päässä Puerto La Platasta.
[[45]] Tähtitieteellisenä lähteenä Kolumbuksella oli silloin yleisesti tunnettu Regiomontanuksen Ephemeridit; tässä kohdin on kertomuksessa selvästi jokin erehdys, jonka Las Casas arvelee johtuvan päiväkirjan kopioitsijan huolimattomuudesta.
[[46]] Nykyään Cap Samana.
[[47]] Tässä kohdin sopinee palauttaa mieleen tammikuun 15. pnä 1948 sattunut tapaus, josta sanomalehdet kertoivat näin: «Atlantin mystilliset jättiläislaineet, joista hl. American kapteeni varoitti Queen Marya, pakottivat englantilaisen 83.000 tonnin aluksen muuttamaan suuntaa ja myöhästyttivät sitä 37 tuntia. American päällikkö kapteeni Manning antoi hyvin ihmeellisen varoituksen ja selitti, ettei hän 35 merivuotensa aikana vielä koskaan ole havainnut vastaavanlaista ilmiötä. Hän arveli päässeensä säätieteilijäin ilmoittamasta myrskyvyöhykkeestä, kun ilmapuntari yhtäkkiä laski nopeasti, lämpötila nousi ja tuuli vaimeni ollen enää vain muutamia sek/metrejä. Heti sen jälkeen joutui kuitenkin koko meri kuohuksiin ja 12 metrin jättiläislaineet löivät kaikilta tahoilta aluksen yli. Tällaisten jättiläisaaltojen näkeminen havaitsematta minkäänlaista tuulta tuntui tavattoman mystilliseltä. Ilmiö kesti 12 tuntia ja ulottui yli n. 600—700 meripenikulman laajuisen alueen ja siihen liittyi voimakas sade.»
[[48]] Kun oli parhaillaan laskiaisen ja pääsiäisen välinen paaston aika, katsottiin tällainen lisäpaastoaminen tavallista ankarammaksi.
[[49]] La Mina, sen aikainen kultakaivos Afrikassa, Portugalin alusmaissa.