Kirjallisuutta.
Alkulause.
Suuri tuntematon on kaukaisen idän kiinalainen maailma suomalaiselle yleisölle tähän asti ollut. Vieraan isännän alamaisina ei meillä ole ollut erikoisempaa aihetta kiinnittää huomiotamme monien miljoonien merkilliseen maahan. Ainoastaan lähetyskansa on lähemmin seurannut sikäläisiä oloja parisen vuosikymmentä.
Kiinaa käsittelevä suomenkielinen kirjallisuus on perin niukka. Kolme tärkeintä teosta mainittakoon. Vapaan Lähetyksen kustannuksella ilmestyi v. 1906 A. Mäkisen kirjoittama 'Kiinan kansa ja sen tarpeet', jossa Arthur H. Smithin y.m. mukaan tehdään selkoa kiinalaisen luonteenominaisuuksista ja boksarikapinan kauhuista; vainojen kuvaus vie runsaasti puolet kirjan sivuluvusta. Suomen Lähetysseuran kustannuksella on ilmestynyt, paitsi joitakin käännösteoksia, parikin pienehköä alkuperäistä yleislaatuista ja yleistajuista esitystä: Kirkkoherra Hannes Sjöblomin kolme yliopistollista esitelmää nimellä 'Kiina ja lähetystyö Kiinassa' (1907) ja tuomari A. Vuorisen kaksiosainen matkakertomus, 'Matkahavainnoita Kiinasta' (1908), tähän saakka paras suomenkielinen yleisesitys. Sen painos on jo loppuun myyty.
Kun nyt Suomikin vihdoin on päässyt itsenäisten kansojen joukkoon, ja näköalamme ovat entisestään suuresti avartuneet, niin kaukainen itäkin on varmaan saapa uutta ja laajempaa mielenkiintoa meidän taholtamme osakseen. 'Suuri Oppi' pyytää olla omalta osaltaan pienenä oppaana vanhan Kiinan omaperäiseen ajatusmaailmaan.
Kungfutse (Confucius), Kiinan keskeisin personallisuus, on meilläkin ainakin nimeltään tunnettu. 'Suuri Oppi' (Tā Hsiō) on hänen parhaita esityksiään. Suppeaan muotoon on siinä kudottu kungfutselaisen siveys- ja valtioopin yleinen rakenne. Näitä hänen aatteitaan on eräs Kungfutsen oppilas "Selityskirjassaan" edelleen kehitellyt. Suomennoksessa esiintyy niin hyvin alkuperäinen teksti kuin Selityskirjakin, vieläpä eräiden muidenkin kungfutselaisten oppineiden ajatuksia.
Suomennos on tehty tekstistä, joka on painettu James Legge'n 'Chinese Classics' nimiseen Kiinan klassillisen kirjallisuuden moniniteiseen englanninkieliseen käännökseen (Shanghai 1865-1893). Suomennosta on verrattu, paitsi yllämainittuun Legge'n käännökseen, myöskin S. Couvreurin ranskan- ja latinankielisiin käännöksiin, jotka ovat julaistut hänen teoksessaan 'Les Quatre Livres, Chinois, Français et Latin' (Ho Kien Fou 1895). P. Kranzin käännös Kiinan yleispuhekielelle (Kuan Hua:lle) on myöskin ollut jossain määrin avuksi. Saksankieliset käännökset ovat näihin saakka olleet puuttellisia.
Paitsi yllämainittuihin käännöksiin liittyviä selityksiä, on etupäässä käytetty seuraavaa kiinankielistä selitysteosta: Henry M. Woods, 'A Commentary on the Four Books' (Shanghai 1910), jossa on esitetty useitten tunnettujen kiinalaisten selittäjien mielipiteitä.
Seuraavia sanakirjoja on käytetty:
F. W. Baller, An Analytical Chinese-English Dictionary, 1900. M.
de Guignes, Dictionnaire Chinois, Français et Latin, 1813. S. W.
Williams, A Syllabic Dictionary of the Chinese, 1874. Herbert
A. Giles, A Chinese-English Dictionary, 1910. The Encyclopaedic
Dictionary, 1915 (kiinan kielinen).