1. Mitä tulee siihen, että itsekasvatus on sydämen ojentamista, niin [jos] ihmisellä on vihaa ja vimmaa, — ei hän pääse oikeaan; [jos] on pelkoa ja parkua, — ei hän pääse oikeaan; [jos] on haluja ja iloja, — ei hän pääse oikeaan; [jos] on suruja ja murheita, — ei hän pääse oikeaan.

2. Jos sydän ei ole läsnä, niin katsotaan eikä nähdä, kuullaan eikä huomata, syödään eikä tiedetä makua.

3. Tästä sanotaan: 'Itsekasvatus on sydämen ojentamista'.

Ylläoleva selityskirjan seitsemäs iuku selittää 'sydämen ojentamista'
(Dženg Hsin) ja 'itsekasvatusta' (Siu Šen, ruumiin sivistämistä). —
Džu Hsi.

VIII LUKU.

1. Mitä tulee siihen, että kodin kunnossapito on ihmisen itsensä kasvatusta, niin ihmisten hellyys ja rakkaus, se on puolueellista; heidän halveksumisensa ja vihansa, se on puolueellista; heidän pelkonsa ja kunnioituksensa, se on puolueellista; heidän surunsa ja säälinsä, — se on puolueellista; heidän ylpeytensä ja ylenkatseensa, — se on puolueellista. Senvuoksi niitä, jotka rakastamassaan huomaavat pahaa ja vihaamassaan huomaavat kaunista, — niitä on vähän Taivaan alla.

2. Senvuoksi onkin sananparsi, [joka sanoo:] 'Mies ei ymmärrä poikansa pahuutta, eikä hän ymmärrä laihonsa hyvyyttä.'[58]

3. Tästä sanotaan: 'Jos ihmistä itseään ei kasvateta, niin mahdoton on saada kotia kuntoon.'

Ylläoleva selityskirjan kahdeksas luku selittää 'itsekasvatusta' ja 'kodin kunnossapitoa' (Ts'i Džia). — Džu Hsi.

IX LUKU.