KIINAN MAAKUNTIEN NIMET.
Helpottaaksemme varsinaisen Kiinan kahdeksantoista maakunnan (Šzï-Pā Seng) havainnollisempaa käsittämistä saakoon tässä sijansa seuraava esitys.
Panemme ensin merkille Himalaja-vuorilta lähtevän, maan läpi lännestä itään juoksevan 'Suurvirran' (Tā Kiang, Tā Džiang, 'suuri vesivoima'), jota mainitaan myöskin nimellä Jangtse Kiang (Jang Tzï Džiang, 'kirkasvetinen' tai 'Eteläinen Suurvirta'). Sitten seuraamme (Pohjois-Kiinassa) mutkikkaan ja oikullisen 'Keltaisen virran' (Huang Hō) uomaa. Nimensä se on saanut siitä, että sen vesi on lentohiekanpitoisen maaperän läpi virratessaan muuttunut ympäristönsä näköiseksi. Panemme vielä mieleen alkuperäisen jokien nimen Ts'uan. Täten on meillä erisuuruisia virtoja Kiang, Hō ja Ts'uan.
Etsimme nyt Kiinan merkillisimmän vuoren, 'Suurvuoren' (T'ai Šan), joka lienee maailman vanhin uhrivucri. Se on Keltaisen virran alajuoksun oikealla puolella. Vielä on opittava Kiinalle tärkein vuorensola, Šen (oikeastaan Šan; vain matalampi sävelkorko erottaa sen 'vuoresta'). Tämä vuorensola on Keltaisen virran suuren keskuskulman ulkopuolella, siinä missä se muuttaa eteläisen suuntansa itäänpäin. Sitten etsimme maan keskeltä, 'Suurvirran' keskijuoksun eteläpuolelta Kiinan tärkeimmän järven, 'Luolajärven' (Tung T'ing Hū). Olemme nyt oppineet vuoren, vuorensolan ja järven nimet kiinaksi: Šan, Šen ja Hū.
Nyt opimme ilmansuunnat. Kiinalaisille ovat itä ja länsi auringon nousu- ja laskusuuntina tärkeämpiä kuin pohjoinen ja etelä, joista pohjoinen on arvottomin, niin kuin luonnollista onkin. Luettelemme siis ilmansuunnat kiinalaisten tavoin: itä, länsi, etelä ja pohjoinen: Tung, Sï, Nan, Pē'. Esimerkkinä kiinalaisesta ajatusjuoksusta mainittakoon, että tärkeimmät ilmansuunnat, itä ja länsi (niiden tärkeyttä osoittaa kummankin korkea sävelkorkokin) perättäin lausuttuina 'itä-länsi' (tung-si) on yhtä kuin 'tavara'.
Nyt voimme ryhtyä tarkastelemaan Kiinan maakuntien nimiä. Täten tuo ensi katsannolta vaikea asia on tullut hyvinkin mielenkiintoiseksi. Me näet alamme ymmärtää mitä nuo nimet merkitsevät. Lähdemme Kiinan merkillisimmästä maakunnasta Šan Tung. Siinä on meillä heti tuttu nimi: 'Vuoresta (Suurvuori; T'ai Šan) itäänpäin oleva alue.' Sitten katsomme vanhan Kiinan muita alueita: Šan Si Vuoresta länteen oleva tienoo'; Šen Si, 'vuorensolasta länteen'; Hō Nan, 'Ho-virrasta etelään'; Hū Pē', 'järvestä pohjoiseen; Hū Nan, 'järvestä etelään'.
Meillä Suomessa on 'Kymmenen virran maa'. Kiinan suurin maakunta on 'Neljän virran maa', Szï Ts'uan, 'Suurvirran' latvoilla, jonka haaroja nämä neljä virtaa ovat.
'Suurvirrasta' on kolme maakuntaa saanut nimensä: Kiang Sū, viljava
Kiang; tässä maakunnassa on 'Suurvirran' suulla oleva Shanghai:n
(Šang Hai, 'merelle menopaikka') suuri kauppakaupunki, Džē Kiang
('Džē- ja Kiang-virtojen tienoo') sekä Kiang Sï (Kiang:in suulta
länteen).
Etelässä on kaksi 'avaraa' maakuntaa, Kuang Sï ('läntinen avara alue') ja Kuang Tung ('itäinen avara alue'). Jälkimmäisen maakunnan pääkaupunki Kanton (Canton) äännetään yleispuhekielen mukaan Kuang Džou Fu. 'Suurvirran' suun eteläpuolella olevien rannikkomaakuntien kielimurteet eroavat näet jyrkästi yleispuhekielestä (Kuan Hua).
Kiinan pitkällä rannikolla on vielä kaakkoisosassa 'onnen' (Fū) maakunta Fū Kien (Fū Džien, 'perustettu onni'). 'Rauhan' (An) maakunta An Huei (Ngan Hui, 'sulorauha') on Suuren Kiang:in alajuoksun varrella. Maan eteläosassa on köyhä Kuei Džou ('kallis saareke'; luultavasti sen vuoksi niin kallis, että alkuasukkaat ja varsinaiset kiinalaiset ovat siellä useita kertoja kapinoineet kaukaista keskushallitusta vastaan). Lounaisessa kulmassa on vuorinen Yin Nan ('pilvien eteläpuolella oleva' tai 'etelän pilvinen maakunta'). Luoteiskulmassa on Kan Sū, joka on saanut nimensä kahden huomattavan kaupunkinsa nimen mukaan.