[Pääsiäism aanantaina 1859]
Jalo Veljyeni!
Tahtoisin minä vielä kysyä, jos Kirjallisuuden Seura tahtoisi antaa minulle matkarahoja Liettyvän ja Lätin maihin, sillä sen minä olen nyt havaannut, kuin olen saanut käydä Nesselmannin Litthauisch Deutsches Wörterbuch, Schleichers Litthauische Sprachlehre ja Potin De Borusso-Lithuanicae tam in slavicis qvam letticis lingvis principatu commentatis j.m. läpi, että sekä Suomalais-ungarilainen kielioppi että sanastokin ja kansalliset tavatkin ovat Liettyvän ja Lätin kansasta lähintänsä kotoisin. Göthin kansa näyttää toisella korvalla olleen lähin naapuri tahi Saksan sukuinen kansa yleiseen. Minä viikkokausi takaperin yhdeltä Venäen upsieriltä sain sen selityksen, että Liettyväläisten kanklai, joka tulee sanasta kankele, suomeksi kello, että se muka on ihan samanlainen soittokalu kuin Suomalaisten kantele, toisesta päästä viistoon leikattu ja kielet vaskilankaiset ja чудесно какъ играетъ. Venäen puolisten Liettyväläisten ja varsinkin niiden hyvin eroavaisten Shmuudilaisten kieltä ei näy eikä kuulu paljon vielä olevan tutkittunakaan ja kuin jo Preussin Liettyvän kielestä kaikki suomalaiset participiumit sekä vähintäkin neljä sananpolvia: minkäpolvi, missäpolvi, minäpolvi ja accusativus alkuansa päätteellä m on tullut Suomen kieleen ja monta muuta alkuperäistä juurta sieltä voipi johtaa vielä nytkin, niin siitä syystä niiden kielten tarkempi tutkiminen onkin Suomalais-ungarilaisten kielten tutkinnon perustusehdoiksi katsottava. Näistä minä jo Oksasellenkin kirjoitin. Kuin Kirj. Seuran Lapin matkaani varten minulle lupaamat rahat minulta silloin jäivät ulos ottamatta, niin nyt minä ne tahtoisin anoa itselleni. 50 tahi 60 ruplaa olisi minulle kyllä. Nyt minulla tähän tärkeään tutkintoon olisi halu ja tilaisuus. Kaksi kuukautta olisi ainakin kyllä sitä matkaa varten, jos ahkeraan liikkuu, ja eihän siellä tarvitsekkaan niin paljon matkoilla aikaa menettää kuin vuorokaudessa täältä pääsee Pskoviin asti Lätin rajalle. Eihän näistä tutkinnoista Kirj. Seuralla tarvitse olla mitään pelkoa, että minä muka niillä varkoittaisin "för att behaga Hyssen", sillä Venäen kieli on kuitenkin syrjemmäisessä sukulaisuudessa Suomalais-unkarilaisiin kieliin ja jääpihäu Suomalais-ungarilaisille kielille kuitenkin täydellisen kielikunnan omaisuudet sittenkin paikoillensa. Kansallisuuden suhdat eivät ole miksikään kuolemaksi ihmiskunnalle, mutta siksi minä niiden väkivaltaista kuolettamisen pyyntöä koko ikäni aikoina jään katsomaan, tulkoon tämä kuolettamisen pyyntö sitten mistä päin hyvänsä.
Ole niin hyvä Veliseni ja lähetä minulle takaisin se viimeinen kirjeeni Sinulle. Minä siitä otan kopion jos niin tahdot. Ole myöskin niin hyvä ja vakuuta Kamreeri Wegeliukselle että minä toimitan kasvurahani kohta.
Elä terveenä, sitä toivottaa
veljyesi D. E. D. Europaeus.
Pietarissa Pääsiäismaanantaina.
Atressini: въ домъ Князя Лейхтенберга Н:о 21 напротивъ большой конюшенной но Невскому Проспекту, кв. 18.
98. Lönnrotille.
[7 p. kesäk. 1859.]