Veljyesi
D. E. D. Europaeus.
Pietarissa 27 kesäk. 1859.
100. Lönnrotille.
[11 p. helmik. 1860.]
Jalo veljyeni!
Ompas nyt, kuin ei Kirjallisuuden Seuran puolesta sitä unkarin kielistä suomalais-nnkarilaista kielentutkintokirjaakaan minulle käsiin lähetetä. Tulevaan kokoukseen minun varmaankin pitänee kirjoittaa siitä erinäinen perusteleva anomuskirja, sillä eihän toki se hyvä tarkoitus, että kaikilla kurilla masentaa liian laajoja kansallisia sukuyhteyksiä suomalais-unkarilaisten tiloilta tuonnemmaksi, — eihän toki se keinoja pyhittäne. Mutta ole kuitenkin veli hopea hyvä ja ilmoita kohta, jos on jotakuta varsinaista asetusta Seuran kirjastoa varten sen päälle, etteikö missään tilassa Seuran kirjaston kirjoja oikeastaan saisi lähettää tahi päästää maalle asti hyödytystä levittämään.
Toinen asia olisi, että jos olisit niin hyvä ja ilmoittaisit minulle, josko jo on ilmoitettu tahi milloinko ilmoitettava Venäjälle matkustaville stipendiumia, joka nyt on korotettu 750:ksi R:ksi, ja jota muka muutkin yliopiston käyneet, ei yksin ylioppilaiset, saavat etsiä, ja ei niinkään, että vaan jossakussa Venäjän yliopistossa oleskellaksensa, mutta että saavat matkustella Venäjällä ympärikin ja muissa asioissa, esim. kielen tutkinnossa työksennellä. Se-se sitten minulle olisikin ihan omainen etsittävä. Rehtori siitä parahiten tietää.
Minä nyt olen tullut tänne Sahan patruunin Pietar Sopasen luokse hänen poikiansa opettamaan 3 tuntia päivässä, josta 6 ruplaa kuukaudelta on palkkaa, mutta paras sisääntulo on aina omista kirjoituksistani saatava. Kalojakiin täällä ruvetaan siittämään ja äännöskuvianikiin minä lasten kanssa täällä saan ruveta koettelemaan.
Tänne kirjoitetaan Savonlinnan kautta. Kirjoita aivan kohta, sitä anoo
veljyesi D. E. D. Europaeus.