[13 p. elok. v. l. 1860.]

Jalo Veljyeni!

Tässä nyt seuraa se minulle tarpeetoin kirja takaisin. Ei sattunut minulle aikaa ruveta sitä Viipurissa kirstustani kaivamaan ja postiin puuhaamaan eikä siitä liene ollut haittaakaan, kuin Teillä ei kuitenkaan kukaan liene sitä tällä välillä kysynytkään. Herra Kammarförvandti Rabben kirjan minä vielä en ole tullut läpikäyneeksi muuta kuin pikaiseltaan. Mutta kohta sillään minä senkiin lähetän, kuin siitä ei suinkaan näytä paljon kovuuden kestävää saatavan.

Nyt minä olen kirjoittanut näytteeksi lyhykäisen luetteluksen suomalais-unkarilaisia sukunimiä ja niiden sukuisia sanoja muista kielistä. Nämät vielä vaativat tarkistelemista sekä suomalais-unkarilaiselta että muidenkiin kielten puolelta, ja nyt kuin sotamiehet täällä ovat leiristä tulleet takaisin, niin nyt niistä sopii tavata kunkiin kielisiä sekä Itä-Venäjän suomalaissukuisia että muitakiin täällä, ja saada niiltä semmoisia sanoja heidän kielistänsä, joita tarvis on. Se näytekirjoitus ja sen myötä pari vanhempaakiin samantapaista lienevät nyt tällä välillä Sinunkiin silmäiltäväksesi saapuneet. Olisi vaan tarpeellista, että saisin ne ilman pitempää viivähtämistä nyt niiden takaisin tulevain herrain kanssa tänne. Ja anoisin nyt kanssa, että olisitte hyvät ja samaa tietä lähettäisitte minulle käsille sen unkarilaisen kirjan Finn es Magyar nyelv, irte Kallai Forencz, (jälkimäinen ristimänimi), josta minä jo keväilläkiin kirjoitin.

Siinä minun sanan luetteluksessani on ainakiin 40 vissiä indoeurooppalaista sukulaisuutta, tahi ihan tarkalleen minä ennen sen pois lähettämistä luin siinä 39 semmoista sanaa, mutta jo sillä välilläkiin olen jo saanut yhtä toista lisään sekä suomalais-unkarilaiselta että indoeurooppalaiselta ja muiltakiin puolilta. Minä sentähden en suinkaan ole niitä, jotka kiistävät, että ne niin kutsutut altailaiset kielet eivät ole merkiksikään sukua suomalais-unkarilaisten kielten kanssa enemmin muka kuin indoeurooppalaisetkaan. Tätä köyttä minun jo kaikki rehellisyyskiin sekä kaivattua Castréniamme että ihmisyyttä kohtaan yleiseenkiin kieltää vetämästä, sillä minä kuitenkiin olen omin päinikiin keksinyt perustavia perustuksia senkiin päälle, että turkkilaistatarilaisetkiin kielet samoin kuin mongolilaisten ja tungusilaisten kielet kaikki ovat yhtä perikantaa kuin joukko muitakiin kieliä, sillä se sentähden ei tee sukulaisuutta suruttomaksi, jos suomalais-unkarilainen kansasto minun tutkintoini mukaan on näytäinyt olevansa neljä kertaa lähemmässä sukulaisuudessa indoeurooppalaisten kuin turkkilaistatarilaisten kanssa. Mntta monet kymmenet kymmenkoukkuiset metkut sen jo kyllinkyllä ovat toteen näyttäneet, että tässä vastenhankaamisessa ei olekkaan muuta mitään perustuksenakaan, kuin kansakuntain toinen toisistaan erillään pidätteleminen ja senkiin kautta niiden mielivoiman vaivutus syrjäkuntalaisuuden turpasuitsiin, sillä hyvinkiin paljon olisi semmoista, jonka tähden kansa itse sanallisemmaksi saatuansa kyllä kääntyisi kovistelemaan syrjäkuntalaisia itsiänsä ja samaa tietä viskaasi useammat heidän tuulen tuumistansa nurin niskoin. Että ilmi pääsnyt tieto kansakuntain keskenäisestä sukulaisuudesta voimallisesti vahvistaa näiden lähenemistä toinen toisihinsa niinkuin yhtä-arvoisia veljeksiä muinoinkiin, sen myönnyttää jokainen rehellinen yleisen edistymisen ystävä ja puolustaja. Siitä se nyt on, kuin ne jotka ovat niitä tahikka niiden ystäviä, jotka pitävät kansakuntia vaan paljaina valtiollisina juhtakuntinansa, nyt minua näidenkiin tutkintojeni tähden tahtovat kaikin koukuin vastustella.

Kuin nyt nämät minun tutkintoni omasta puolestansa eivät yhtään väännä vitsaa Castrénimme kunniamuistolle, mutta osoittavat, että suureksi osaksi hänen hartioillensa kohoamalla kieli-tieteellisyys on näyttänyt voivansa kohota koko kumman laajuisen alan valtiaaksi, ja minä tässä keksinnössä ainakiin voin kehua itseäni yksinäiseksi työksenteliäksi; niin totta minulla lienee oikeuuskiin, anoa, että toki Suomen Yliopisto olisi niin hyvä ja yleisen rehellisyyden puolesta anoisi minulle esivallalta tukea ja tilaisuutta näiden tutkintoin vieläkiin tarkemmaksi tarkistelemiseksi, ja niin että voisinkiin heittäytyä niiden nojaan koko elinkaudekseni, sillä se minulle olisi mieluisinta ja soveliainta toimitusta, eikä siinä miehen ijäksi tutkiminen puuttuisi.

Semmoiset pienet viat minun tutkinnoissani ei pitäisi paljon haitata, kuin niissä tuhat on Sendin kielellä kirjoitettu hasanhra, joka pitäisi oleman hasanhra = hasnghra tahi ehkä pikemmin hasghra, sillä se nenä-äännös siinä sanassa on sen puustavi lukuun kuulumatoin ja ilmautuu vaan semmoisen h-n edelle, joka s-stä on alkunsa saanut. Mutta tämä ei haittaa vähänkään sukulaisuutta ostjäkkiläis-vogulilaisen ja sanskrittilais-sendiläisen tuhannen muodon välillä.

Olisi niistä minun sinne Helsinkiin lähettämistä tutkinnoistani muutakiin vielä mainittavaa, mutta ne eivät paljon asian kokonaisuutta koske, muuta kuin vahvistavathan vaan sitä mitä jo sanottu on.

Ne päällen kolmen tuhannen muinoiskielisiä paikkain nimiä, jotka minulle ovat osoittaneet Syrjäniläisten ja Ostjäkkiläisten ennen Suomessakiin olleen, nekiin minä vielä tulen ottamaan tutkinnon alle, kuin vaan jaksan ja ennätän, niin että nekiin nyt saisivat tulla työksentelemisteni vaakaan pantavaksi.

Toivon minä toki nyt, ettei Teidän siellä tarvitse syrjäkonttilaisten kuvaa kumartamaan ruveta, vaan voitte yhteistä kaiken kansallista totuutta kunnialla kohdella, ja siinä toivossa minä nyt ja aina olen Sinun totinen